Cowspiracy: salaisuus kestävän kehityksen takana

Teksti: Mia Salomäki
Kuvat: http://www.cowspiracy.com

Cowspiracy (2014) on yhdysvaltalaisten Kip Andersonin ja Keegan Kuhnin ohjaama dokumenttielokuva, joka tutkii kestävän kehityksen käsitettä uudesta näkökulmasta tarkastellen sen taustoja ja salaisuuksiksi osoittautuneita osa-alueita.

Cowspiracy-elokuvan perimmäisenä tarkoituksena on se, että ohjaajat haluavat avata tietoa karjatalouden ja erityisesti sen ympärillä pyörivän bisneksen salaisuuksista, jotka ovat heidän mielestään isojen korporaatioiden toimesta hävitetty tavallisten ihmisten näkyviltä. Tärkein viesti, joka halutaan elokuvan avulla tuoda julkisuuteen on se, että tuontantoeläinten ylläpito on suurin ilmastoon negatiivisesti vaikuttava tekijä siitä huolimatta, että monet ympäristöasiantuntijat ja –organisaatiot väittäisivät toisin.

Pähkinänkuoressa dokumenttielokuva kertoo ohjaajasta sekä elokuvan päähenkilöstä Kip Andersonista, joka elää päivittäin ympäristöystävällistä elämää suorittaen kaikilla elämänsä osa-alueilla erinäisiä ekotekoja lyhyistä suihkuista työmatkapyöräilyyn ja roskien lajitteluun. Kip tarkkailee jatkuvasti uutisia ja huomaa, että maailma on menossa yhä huonompaan jamaan, eikä ymmärrä miksi näin on käymässä siitä huolimatta, että monet ihmiset ovat jo pyrkineet elämään ympäristöystävällisemmin. Tutkiessaan YK:n asiakirjoja hän huomaa, että hyvin piilossa pysynyt tosiseikka karjatalouden ja lihansyönnin voimakkaista ilmastovaikutuksista on erittäin todellinen ja että mitkään ihmisten tekemät ekoteot eivät koskaan riittäisi maailman pelastamiseen mikäli karjatalous jatkaa toimintaansa samaan malliin. Tästä alkaa hurja seikkailu, joka vie ohjaajat ympäri Yhdysvaltoja erilaisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden edustajien puheille ja jopa Washingtoniin saakka.

Dokumentintekijöiden lähteiden mukaan yhden sadan gramman hampurilaisen tuottamiseksi tarvitaan 250 litraa vettä. Karjatalouden tuottama typpioksidi (nitrous oxide) vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen 296 kertaa enemmän kuin liikenne- ja energiasektoreiden tuottamat hiilidioksidipäästöt. Yhdysvalloissa ihmiset käyttävät 380 miljardia litraa vettä, mutta pelkästään karjankasvatuksessa kuluu huimat 130 biljoonaa litraa vettä. Suurimmat Yhdysvalloissa toimivat karjankasvattajat ja näiden  ympärillä pyörivät liikemiehet omaavat erittäin suurta poliittista vaikutusvaltaa Washingtonissa ja heidän takanaan seisoo suuri joukko lobbaajia, poliitikkoja, asiantuntijoita, tutkijoita ja juristeja, jotka ovat ohjailtavissa rahaa heiluttamalla. Karjankasvatuksen ja lihantuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia on siis kaiken kaikkiaan erittäin vaikeaa vastustaa siitä huolimatta, että ne ovat niin valtavan suuria.

Yllätyin siitä, millaisia vastauksia eri eläinten- ja ympäristönsuojeluun keskittyneet organisaatiot, kuten Greenpeace, lähettivät takaisin ohjaajien pyytäessä heiltä haastattelua. Monet kieltäytyivät tai kirjoittivat aiheen olevan liian ristiriitainen heidän käsiteltäväkseen. Elokuvassa esitettyjen lähteiden mukaan etenkin lihantuotanto ja lihansyönti ovat asioita, joiden vastustamisesta vaietaan helposti julkisuudessa. Tämä johtuu siitä, että nämä hyväntekeväisyysjärjestöt ovat yrityksiä, jotka toimivat lahjoitusten varassa. Mikäli he esiintyvät lihansyöntiä tai lihantuotantoa selkeästi vastustavina tahoina on mahdollista, että heidän rahoitustaan leikataan ja he joutuvat poliittisesti vaikutusvaltaisten ihmisten silmissä huonoon valoon. Tämä merkitsisi toiminnan vähenemistä minimiin tai jopa koko organisaation lakkauttamista.

Cowspiracy: salaisuus kestävän kehityksen takana on voimakas ja ajatuksia herättävä elokuva, joka ei antanut paljoakaan valittamisen varaa. Elokuvalla oli kuitenkin mielestäni kaksi heikkoa kohtaa, jotka herättivät ärsytystä ainakin näin suomalaisen katsojan näkökulmasta. Ensimmäiseksi koin, että amerikkalaisille elokuville tyypillinen dramaattisuus oli paikoin yliampuvaa. Päähenkilö Kip pohtii mikäli uskaltaa edetä dokumenttielokuvan kuvaamisessa eteenpäin vai päättääkö hän hiljentyä, kuten muutkin ympäristönsuojelijat ja organisaatiot. Marttyyrin lailla hän kuitenkin päättää jatkaa matkaansa, sillä on tärkeää, että edes joku pyrkii pelonkin edessä pelastamaan maailman pahoilta ilmastoa turmelevilta suuryrityksiltä. Toiseksi koin, että amerikkalaiselle viihteelle ominainen kapitalistinen tapa myydä käsiteltävänä olevaa aihetta tai asiaa oli hieman ylikorostettu. Pahan lihantuotannon vastakohdaksi muodostuu loppupeleissä kasvisruokavalio ja etenkin kääntyminen vegaaniksi. Salaisuus kestävän kehityksen takana kuitenkin valkenee ja suosittelen lämpimästi elokuvan laittamista pyörimään mikäli ilmastonmuutos, ympäristöhaitat, ekologisuus ja kestävä kehitys ovat sydäntä lähellä olevia asioita ja olet valmis tarkastelemaan asiaa fossiilisten polttoaineiden haitallisuuden sijaan vaihtoehtoisesta näkökulmasta.

2 kommenttia artikkeliin ”Cowspiracy: salaisuus kestävän kehityksen takana

  1. Kuulostaapa mielenkiintoiselta! …ja aika hurjilta noi väitteet. Olis kiva tietää kuinka tieteellisesti todettu on esim. toi väite karjatalouden tuottamista typpioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen, onko vaikutus tosiaan niin hurjan suuri…

    Tykkää

    1. Kiitos Jenni kommentista! Väitteen lähteinä on käytetty YK:n julkasemia raportteja ja etenki FAO:n julkasuja (food and agriculture organization of the united nations). Nämä raportit toteavat, että agribisneksen tuottamat päästöt on paljon suurempia kuin esim. liikenteestä johtuvat päästöt. Yksi tärkeimmistä FAO:n raporteista on julkastu 2006, ja on nimeltään Livestock’s Long Shadow.Sen raportin jälkeen on vielä uusissa tutkimuksissa todettu, että päästöt on suurempia kuin mitä tuossa raportissa ilmastaan. – Mia

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s