Kenen vastuu – ja kenellä on valta?

Globaalien ongelmien ratkaisemisessa olisi syyllisten etsimisen sijaan hyvä tarkastella, mikä on oikeudenmukaista, ja kenellä on valta muuttaa asioita. Jokainen teko kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa on askel parempaan – pitipä itseään vastuullisena maailmantilasta tai ei.

Teksti: Susanna Dakash
Kuva: Heidi Kouvo

Viime syksyn ylioppilaskuntien Kehitysyhteistyöviikon teemana oli suomalaisten vastuu globaalissa maailmassa. HYYssä teemaa lähestyttiin tarkastelemalla suomalaisten taloudellista, sosiaalista ja ekologista osuutta maailman ongelmien synnyssä ja ratkaisemisessa. Iskulauseena oli ”Kenen vastuu?” – tarkoituksena oli herätellä opiskelijat pohtimaan, onko globaalien haasteiden ratkaiseminen valtion, yritysten vai tavallisten kansalaisten vastuulla.

Tärkeydestään huolimatta kysymys on hieman harhaanjohtava. Jos kysytään, kenellä on vastuu, oletetaan epäsuorasti, että jokin taho on vapaa vastuusta. Tosiasiassa suomalaisessa kontekstissa valtioiden, yritysten ja tavallisten talliaisten toiminnat ja intressit kytkeytyvät toisiinsa. Vauraassa ja demokraattisessa länsimaisessa yhteiskunnassa kansalainen voi valinnoillaan vaikuttaa sekä valtion että yritysten toimintaan, ja nämä puolestaan joutuvat jossain määrin huomioimaan suurta yleisöä. Jokainen osapuoli on osaltaan vastuussa.

Näin ei kaikkialla ole – maailmanlaajuisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla ei usein ole mahdollisuutta vaikuttaa tai valita. Kun mietimme ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, ei muita tai itseä syyllistävän sormen heristely kuitenkaan välttämättä vie eteenpäin. Sen sijaan voimme keskittyä kokonaan toiseen ulottuvuuteen: siihen, kuka pystyy muuttamaan tilannetta. Nykymaailman haasteita tarkasteltaessa olisikin mielekkäämpää siis kääntää kysymys toisinpäin: kenellä on valta?

Kuva Susannan juttuun
Viime syksyn kehitysyhteistyöviikon juliste. Ensi syksynä kehitysyhteistyöviikkoa viesteään taas uudella teemalla ja ohjelmalla.

Välttämättä vastuu ja valta eivät kulje käsi kädessä. Maailmanlaajuisia ongelmia tarkasteltaessa voisi kuitenkin ajatella, että hyväosaiset valtiot ovat avainasemassa, riippumatta moraalisesta vastuuntunnostaan: länsimaiden sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen tilanne mahdollistavat niiden vaikuttamisen globaaleihin ongelmiin.

Yhtäältä valtiot ja yritykset voivat tarkastella toimintaansa: onko se moraalisesti kestävää, tuottaako se vahinkoa muille? Toisaalta myös tiedotusvälineet voivat miettiä toimintaansa kriittisesti: toimivatko ne valtaapitäviä arvostelevina neljäntenä vallanmahtina, vai osallistuvatko näiden poliittisten ja taloudellisten etujen ajamiseen?

Viime kädessä myös jokainen meistä voi vaikuttaa, sekä äänestäjänä, aktiivisena kansalaisena että kuluttajana. Syyllisten etsimisen ja moraalisesta paremmuudesta kiistelemisen sijaan jokainen voi miettiä, kuinka itse haluaa toimia: muita hyödyttäen vai vahingoittaen? Vaikka ongelmat eivät poistuisi käden käänteessä, on jokainen yritys parantaa asiantilaa askel poispäin maailman kurjistumisesta – pitipä itseään ongelmista vastuullisena tai ei.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s