Teksti: Kirsikka Manninen
Kuvat: Miina Enjala, Kirsikka Manninen, Teemu Silván
Ihmisoikeuksien puolustaminen oli viime vuonna vaarallisempaa kuin edeltäneinä vuosina. Helmikuun puolessa välissä julkaistun kansalaisoikeuksien ihmisoikeussäätiö KIOS:n seminaariraportin mukaan viime vuonna kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia kavennettiin noin 60 maassa. Front Line Defendersin (FLD) mukaan samana vuonna ainakin 156 ihmisoikeusaktivistia tuli tapetuksi tai kuoli pidätysolosuhteissa.
Nämä faktat tulivat ilmi KIOS:n seminaariraportin helmikuisessa julkistamistilaisuudessa Kampin Eurooppasalissa. Tilaisuuteen oli kokoontunut ihmisoikeustyön asiantuntijoita ja järjestöjen toimijoita kertomaan täydelle salille kuulijoita ihmisoikeustyön globaaleista haasteista sekä kehitysideoista.
Syy ihmisoikeuksien rajoittamiseen johtuu siitä, että kansainvälinen liikehdintä ja toisinajattelijoiden työ on tuottanut tulosta. Tämä on saanut monet hallitukset entistä enemmän varpailleen. Venäjä ja Etiopia ovat pyrkineet lainsäädännöllään tietoisesti vaikeuttamaan kansalaisaktivistien työtä. Se tapahtuu käytännössä estämällä ulkomaisen rahoituksen perille pääsyä tai jopa luomalla lakiuudistuksia jotka kieltävät ulkomailta tulevan rahoituksen kokonaan. Lakiuudistuksissa vedotaan esimerkiksi terrorismin vastaiseen sotaan jonka seurauksena toisinajattelijat tuomitaan maan sisäistä järjestystä romuttavina terroristeina tai vieraiden maiden hännystelijöinä. Tämän seurauksena ihmisoikeustyön lisäksi myös sellaiset ihmisoikeudet, kuten kokoontumis- ja sananvapaus, ovat uhattuina.
Etiopiassa kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median rajoittaminen on johtanut sekä maan sisäisen että maasta ulos tulevan tiedonkulun huonontumiseen. Viime vuoden lopulla maan pääkaupungissa Addis Abebassa ja sitä ympäröivässä Oromian osavaltiossa oli isoja protesteja hallituksen kaavailemia maa-alueiden laajentamisaikeita vastaan. Hallituksen suunnitelmissa on laajentaa Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion maille, mikä huonontaisi paikallisen oromo-kansan asemaa ja elinkeinoja. Hallituksen mukaan kahakoissa kuoli 5 ihmistä, mutta Human Right Watch -järjestön mukaan uhreja oli ainakin 75. Kymmeniä vangittiin juurikin terrorismiin nojautuvien lakien nimissä. Objektiivista tietoa alueelta on ollut vaikeaa saada.
Rahoituksen hankala saatavuus ja hallitusten tekemät lakiuudistukset eivät ole ainoita ihmisoikeuspuolustajien kohtaamia ongelmia. Konfliktiherkissä ja poliittisesti epävakaissa maissa lukuisat erilaiset ääriryhmittymät, kuten Isis, al-Shabab ja al-Qaida, uhkaavat jatkuvasti ihmisoikeusaktivistien työtä ja henkeä. Näiden ohella tilaisuudessa nostettiin erityinen huoli naisen aseman kaventumisesta sekä ammattiyhdistysten toiminnan rajoituksista monissa valtioissa.
Ilmoille heitettiin myös kysymys siitä, hiipuuko länsimaiden sitoutuminen ihmisoikeustyöhön. Entäpä, mikä on eurooppalaisten ihmisoikeuksien kohtalo? Moni Euroopan maa on taantuman myötä joutunut vähentämään taloudellista tukeaan ihmisoikeuksia ajaville säätiöille. Esimerkiksi KIOS:lle myönnettyä valtionapua leikattiin tämän vuoden alusta 41 %. Tämä ajaa järjestöt miettimään uudenlaisia ratkaisuja toiminnan jatkamiseen. KIOS aikoo rahoittaa Itä-Afrikassa sijaitsevan, lähes sisällissodan partaalla olevan Burundin ihmisoikeustyötä tänä vuonna joukkorahoituskampanjan kautta.Valtioiden kiristäessä kukkaronnyörejään, yksittäisten kansalaisten ja ennen kaikkea yritysten rooli nousee erittäin tärkeäksi.
Yritysten mukaantulo on yksi ratkaisu ihmisoikeusongelmiin
Hallitusten tulisi myöntää, että kritiikki on tärkeä osa kehitystä mille tahansa yhteiskunnalle. KIOS:n toiminnanjohtaja Ulla Anttila painotti puheessaan yhteistyön merkitystä. Valtiot, oli niiden ihmisoikeuspolitiikka kuinka ristiriitaista tahansa, tulisi saada mukaan tukemaan järjestöjen ihmisoikeustyötä maassaan. Yhteistyön, avoimen keskusteluyhteyden ja uusien toimintamallien kehittämisen nähdään Anttilan mukaan kantavan hedelmää.
Tärkeimmäksi ratkaisuksi yhä kapenevaan kansalaisyhteiskunnan tilaan nostettiin yritysten toiminta. Yritysten pitää sisäistää vastuunsa kansalaisyhteiskunnan edistäjänä, lisätä läpinäkyvyyttä toiminnassaan ja omaksua YK:n ihmisoikeuksien suuntaviivat. Säätiöiden ja järjestöjen tulee puolestaan lisätä yhteistyötä yritysten kanssa ja selkeyttää yrityksille, mitä toimiva kansalaisyhteiskunta tarkoittaa ja millä konkreettisilla tavoilla yritykset voivat edistää ihmisoikeuksia toiminnassaan.
Harmillisesti raportin julkistamistilaisuudessa ei ollut ketään yritysmaailman edustajaa paikalla. Uusien yhteistoimintamallien kuuleminen kuitenkin herättää toiveikkuutta. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää yrityksistä, jotka ovat tehneet työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Yritysmaailman ja ihmisoikeustyön yhdistäminen on KIOS:n pääteema jatkossakin.
Tulevia tapahtumia:
2.3.2016 Mitä yritykset hakevat järjestöyhteistyöltä?
2-4.5.2016 Helsingissä järjestetään Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssi
kimppu.com 