Bangladeshia ravistelevat monet ilmastonmuutoksen vahvistamat ympäristöongelmat ja äärimmäiset sääilmiöt, joille erityisesti maaseudun yhteisöt ovat haavoittuvaisia. HYYn uudessa Bangladesh-hankkeessa autetaan yhteisöjä sopeutumaan näihin haasteisiin.
Teksti: Säde Karhu & Bangladeshin hankeryhmä (Tania Afrin, Karoliina Eronen, Kalle-Pekka Ikonen, Iris Lawson)
Kuvat: Ilona Kalliola ja Iiris Lawson
Ekologisesti monimuotoinen Bangladesh on yksi niistä maista, jotka ovat ilmaston lämpenemisen seurauksille kaikista alttiimpia. Arvioiden mukaan ilmastonmuutoksen edetessä kohoava merenpinta peittoaa jopa yhden kolmasosan maan pinta-alasta, minkä vuoksi kymmenet miljoonat ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa.
Lisäksi sademäärän vaihtelu ruoskii alavaa maata sekä kuivuudella että tulvilla. Vaikutukset näkyvät muun muassa maaperän hajoamisena ja suolaantumisena, maataloudelle saatavilla olevan maan ja satojen vähenemisenä sekä ruokaturvallisuuden vaarantumisena.
Nämä ongelmat ovat hälyttäviä siksi, että erityisesti köyhät ovat riippuvaisia luonnonvaroista toimeentulon lähteenä. Varsinkin pienviljelijä- ja kalastajayhteisöjen elinmahdollisuudet vaikeutuvat entisestään.
Vaikka Bangladeshissa on eletty tulvakausien kanssa pitkään, nykyisiin ympäristön muutoksiin kyläläiset ja paikalliset päättäjät osaavat valmistautua vain hatarasti. Paikallisten omaa tietotaitoa ei usein oteta huomioon hallituksen politiikassa ja kehitysyhteistyössä, minkä vuoksi avun tarve on suuri. Yksinkertaisia vastauksia ei ole, mutta ihmisiä voidaan silti auttaa sopeutumaan.
Pitkäaikaisella kokemuksella kohti ilmastokestävyyttä
Alkuvuodesta 2016 käynnistyneessä HYYn ja BARCIK:n (Bangladesh Resource Centre for Indigenous Knowledge) uudessa hankkeessa ”Yhteisölähtöinen ilmastokestävyysohjelma Bangladeshissa” sekä paikallisten tietämys että BARCIK:n keräämä tutkimustieto ympäristöongelmista ovat avainasemassa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Bangladeshin ilmastokestävyyttä. Erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien aseman vahvistaminen on hankkeen keskiössä. Se pyrkii vahvistamaan näiden yhteisöjen valmiuksia sopeutua ympäristöongelmiin yhteisöllisen toiminnan lisäämisen kautta. Heitä ovat maattomat viljelijät, pienviljelijät, maataloustyöntekijät sekä kalastajat. Hanke pyrkii myös varmistamaan naisten ja tyttöjen osallistumisen.
Projektin idea onkin kehitetty nojaamalla BARCIK:n pitkäaikaiseen kokemukseen ja työskentelyyn yhdessä niiden maaseudun yhteisöjen kanssa, jotka kohtaavat ilmastollisia kriisejä. Lisäksi vuoden 2015 aikana on tehty perustietotutkimus, jossa BARCIK identifioi yhteistyössä paikallisten kanssa haavoittuvaisimmat kylät.
Tiedon jakamista, yhteisöllistä toimintaa ja viljelyä
Projekti painottaa tiedon jakamista ja paikallisten omaa, yhteisöllistä toimintaa. Pelkästään se, että paikallisia hyödynsaajia opetetaan, ei riitä – heidät on saatava myös opettamaan toisiaan. Ajatus on, että suurimman osan työstä tekee yhteisö itse paikallisen järjestön toimiessa vain fasilitaattorina. Kun hanke etenee, he voivat jakaa tietoa eteenpäin ja jatkaa toimintoja itsenäisesti.
Tällaista lähestymistapaa kutsutaan yhteisölähtöiseksi (Peoples’ Led Development), joka on BARCIK:n kehityssuunnittelun ja toiminnan ytimessä. Lähestymistavan myötä hankkeiden on tarkoitus olla vaivattomammin toistettavia ja kestäviä. Lisäksi toimintojen kustannukset eivät ole kovin korkeita, vaikka hanke työllistää monia fasilaattoreita.
Toimintojen fasilitoinnin lisäksi BARCIK:in rooli on toimia vain ensivaiheen kouluttajana sekä pienimuotoisten tutkimusten toteuttajana ja julkaisijana.
Kehityssuunnittelun kulmakiviä ovat paikallisten omat käytännöt, osaaminen ja tietotaidot. He ovat kehittäneet toteuttamiskelpoisia sopeutumistekniikoita ja keksintöjä ympäristöongelmiin, BARCIK uskoo. Se, että näitä toimintoja vahvistetaan, voi auttaa yhteisöjä kohtaamaan ympäristöhaasteita kestävämmin. Kyläyhteisöjen yhteisöllisiä toimintatapoja ovat esimerkiksi erilaiset kokoukset, työpajat, keskustelut, leirit ja vierailut.
Koulutukset sisältävät myös ihmisten ajattelutapojen muutoksia kohti yhteisöllistä työskentelyä ilmastokriisin vastaisessa taistelussa. Tarkoituksena on niin aktivoida ihmisiä, vahvistaa verkottumista kuin tehdä suunnitelmia. Esimerkiksi maanviljelijät ja kalastajat muotoilevat fasilitaattoreiden kanssa suunnitelmia, alueen tarpeesta muun muassa metsien ja vesilähteiden suojelemiseen. Käytännön tasolla yksi projektin aktiviteeteista on sellaisten ravintokasvien viljely, jotka sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin.
”Se, että rohkaistaan yhteisöä pitämään itse huolta luonnollisesta metsästä ja viljelemättömistä ravintokasveista heidän kotiseudullaan, on pääasia. Samalla heitä opetetaan kasvattamaan paikallisia puita, jotka selviävät muuttuvissa olosuhteissa”, kerrotaan BARCIK:ista.
“Yhteisölähtöinen ilmastokestävyysohjelma Bangladeshissa”– hankkeen rahoitus katetaan kokonaisuudessaan tänä vuonna HYYn 0,7 % -budjetista. HYYssä hankkeesta vastaavat Bangladesh-hankekoordinaattori ja hankeryhmä kehitysyhteistyövaliokunnan tuella.
BARCIK (Bangladesh Resource Centre for Indigenous Knowledge) on bangladeshilainen kansalaisjärjestö, joka edistää paikallisen tiedon ja osaamisen huomioon ottamista kehityshankkeissa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. BARCIK on tutkimusorientoitunut järjestö, jonka henkilöstöllä on taustaa muun muassa antropologian, journalismin ja luonnontieteiden aloilta.
Summary in English:
The People’s-Led Climate Change Resiliency Program by the Student Union of the University of Helsinki (HYY) and Bangladesh Resource Center for Indigenous Knowledge (BARCIK) aims at improving rural Bangladeshi communities’ climate change resiliency by teaching communities to adapt and to prevent themselves to climate change induced hazards. Both local knowledge and research information about environmental issues gathered by BARCIK have a central role in the project.
Bangladesh is a small country with 155 million population. As Bangladesh is ecologically diverse country, it is vulnerable to climate change and suffers from wide variety of climate induced environmental hazards which hamper especially livelihoods of rural smallholder and fisher communities. Furthermore, one third of the area of Bangladesh will go under water if the sea level rises.
The project idea has been developed relying on BARCIK’s long-term experience in working with rural communities facing the climate crisis in Bangladesh, a country greatly affected by climate change. There is a need to increase capacity of communities to face environmental problems and climate crisis. Local peoples’ views, knowledge and practices are often not taken into account in development work and government policies. For BARCIK, peoples’ practices and knowledge are the cornerstone of development planning.
HYY chose BARCIK, because there was already a solid project idea and BARCIK as a research-oriented organization is a suitable partner for HYY. BARCIK and HYY can create links between students from both countries, with possibilities for Uni. Helsinki students for fieldwork in project locations.
kimppu.com 