Ulkoministeriö järjesti 15.3.2016 Kansalaisyhteiskunta -seminaarin, jonka aiheena oli kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttaminen. Seminaarissa YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai piti puheen, jossa hän korosti huoltaan siitä, ettei kansalaisyhteiskunnan tila ole kaventumassa, vaan pikemminkin sulkeutumassa. Kokosimme puheesta kolme kehityskysymyksiä koskevaa näkökulmaa.
Teksti: Riikka Ilmonen
Kuva: UM / Kirsi Pere
Vahvistuvaa kansalaisyhteiskuntaa pidetään maailmalla uhkana, ei mahdollisuutena
Etiopiassa hallinnon sektorilla eli muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon parissa toimivien kansalaisjärjestöjen rahoituksesta enintään 10 % saa tulla ulkomailta. Samaan aikaan Etiopian hallitus saa rahoituksestaan 65 % ulkomaisilta rahoittajilta. Venäjällä ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt luokitellaan ulkomaisiksi agenteiksi, ja Ruandassa yrityksen perustaminen on huomattavasti helpompaa kuin järjestön perustaminen. Nämä esimerkit ovat Kiain mainitsemia ongelmakohtia, jotka osoittavat hänen mukaansa, kuinka hallitukset pitävät kansalaisyhteiskunnan vahvistumista uhkana legitimiteettinsä jatkuvuudelle.
Protestointi ja hallituksen ajoittainen vastustaminen ovat terveen demokratian merkkejä
Maina Kiai korosti, että kestävä kehitys lähtee kansalaisyhteiskunnasta. Merkki kansalaisyhteiskunnan terveydestä ja hyvästä tilasta on ajoittainen protestointi ja päätöksien vastustaminen. Hallitusten tulisi miettiä, kuinka kansalaiset saadaan osallistettua poliittisiin prosesseihin, sen sijaan että mielenosoittamisesta rangaistaisiin. Kehitys ja kehittyminen vaativat välillä vallitsevien toimintatapojen kritisoimista ja vastustusta, ja tässä kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli.
Se miten toimimme tänään, vaikuttaa siihen mitä meistä ajatellaan huomenna
George Bush aloitti 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa sodan terrorismia vastaan. Bushin hallinnon aikana käytetyt kovat poliittiset voimakeinot heikensivät Maina Kiain mielestä Yhdysvaltojen asemaa demokratian johtotähtenä. Euroopalla on nyt edessään ennennäkemätön haaste, kun pakolaiskriisi vaatii valtioilta uudenlaisia, rohkeita päätöksiä. Kiain mukaan Euroopan kohtalo demokratian ja ihmisoikeuksien maanosana on kiinni siitä, miten päätämme toimia pakolaiskriisin ratkaisemiseksi.
kimppu.com 