Kolmekymppiset Liisa Nerg ja Ilona Kalliola ovat molemmat olleet Helsingin yliopiston kehitysyhteistyövaliokunnassa sekä työllistyneet kehitysyhteistyöjärjestöihin. Nyt kevään kynnyksellä Kimppu sai loistavan tilaisuuden haastatella heitä opiskeluun ja työelämään liittyvillä kysymyksillä. Haastattelun myötä kävi ilmi, että näillä naisilla on paljon muutakin yhteistä kuin kehitysyhteistyötoiminta. On esimerkiksi eräs Afrikan maa, joihin molemmille liittyy paljon muistoja.
Teksti: Kirsikka Manninen
Kuvat: Liisa Nerg (maisemakuva), Ilona Kalliola (Ilonan kasvokuva), Ada Bergroth (Liisan kasvokuva)
Tie kehitysmaatutkimuksen pariin aukeni pienten sattumien kautta
Se, että Liisa ja Ilona alkoivat opiskella kehitysmaa- ja Afrikan tutkimusta, ei ollut kummallekaan itsestäänselvyys. Liisa opiskeli ensin humanistisessa tiedekunnassa ruotsinopettajaksi, Ilona puolestaan luki ensimmäisen yliopistovuoden ajan suomalais-ugrilaista kansantiedettä. Molemmat huomasivat pian syvemmän kiinnostuksen olevan jossain muualla. Liisa päätti kokeilla kehitysmaatutkimusta. Johdantokurssista lähtien hän oli myyty.
– Tein kandin humanistisessa ja opiskelin samalla kehitysmaatutkimusta sivuaineena. Hain useamman kerran ennen kuin pääsin sisään valtsikkaan, mutta sitten kun onnistuin, niin olikin perus- ja aineopinnot muutamaa täydennystä vaille kasassa, Liisa kuvailee.
Ilona vaihtoi pääaineekseen sosiaali- ja kulttuuriantropologian, ja luki pitkinä sivuaineina kehitysmaatutkimusta ja Afrikan tutkimusta.
– Muutimme perheeni kanssa Sambiaan kun olin kymmenen ja asuimme siellä kolme vuotta, Ilona sanoo.
Hän kertoo, miten kouluaikoina Sambiassa hän ei hakeutunut toisten länsimaalaisten seuraan, vaan ystävystyi intialaisten tyttöjen kanssa ja oli aina hyvin kiinnostunut siitä, mitä tavalliset sambialaiset tekivät, ajattelivat ja millaista elämää he elivät.
– Varmaankin tässä on se syy, miksi ajauduin yliopistolla ensimmäisen vuoden jälkeen kehityskysymysten pariin, Ilona jatkaa.
Opiskelun parasta antia olivat oivallukset ja oman ymmärryksen laajentuminen. Erityisen kiinnostavaa oli perehtyä pienten kansojen yhteiskunnallisiin järjestelmiin sekä uusiin ilmiöihin, joita syntyy kun erilaiset kulttuurit ja vaikutteet kohtaavat keskenään.
Ilona antaa tästä esimerkin:
– Monin paikoin Afrikassa noituusvoimiin liittyvät uskomukset sekä perinteiset käsitykset vallanpitäjistä ja poliittisesta vaikutusvallasta eivät ole kadonneet globalisaation myötä, vaan muuttaneet muotoa uuteen kontekstiin sopiviksi, vaikuttaen edelleen taustalla ihmisten ajatteluun.
– Opintojen kautta myös selkeni ymmärrys siitä, ettei ole mitään sellaista vielä keskeneräistä kehitystä tai modernisaatiota, joka muuttaisi kehitysmaita kovin samanlaisiksi kuin länsimaat. Opin hahmottamaan myös länsimaisen ajattelun erikoisuuksia, hän jatkaa.
Työlämä globaalien asioiden kimpussa
Tänä päivänä Liisa ja Ilona ovat kumpainenkin töissä kehitysyhteistyöjärjestöissä. Liisa on töissä Solidaarisuudella kampanjakoordinaattorina. Hän myös vastaa omalta osaltaan työntekijöiden rekrytoinnista ja katuvarainhankintatiimin kouluttamisesta. Ilona on Interpedian kehitysyhteistyöpäällikkö. Hän koordinoi useita kehitysyhteistyöhankkeita sekä toimii tiiminvetäjänä.
Solidaarisuus on kehitysyhteistyöjärjestö, joka tekee töitä Keniassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Työtä tehdään kestävän toimeentulon parantamiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi. Tällä hetkellä Solidaarisuudella on käynnissä Silpomaton -kampanja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Keniassa. Interpedia puolestaan on järjestö, joka hoitaa kansainvälisiä adoptioita ja tekee lasten oikeuksiin ja laadukkaaseen koulutukseen keskittyvää kehitysyhteistyötä, lähinnä Nepalissa, Etiopiassa ja Bangladeshissa.
Molemmat naiset kuvaavat töitään monipuolisiksi ja innostaviksi. Työnkuva on vaihtelevaa.
– Työhöni kuuluu myös esimiestehtäviä, talousvastuuta ja johtoryhmässä toimimista. Osaan myös odottaa, että suuri osa työajasta menee erilaisiin hallinnollisiin tehtäviin, kuten budjetteihin, raportointiin ja taloushallintoon, sanoo Ilona, joka on juuri aloittanut työt Interpedialla.
Töissä onnistumisen kokemuksia tuo konkreettinen muutos, joita hankkeiden myötä saadaan aikaan.
– Parasta on se, että saa työskennellä järjestössä, joka saa aikaan tärkeää ja pysyvää muutosta yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa! Työn iloa lisäävät mielenkiintoiset kampanjat, huiput työkaverit ja mielettömän kiva feissarijengi, Liisa iloitsee.
Opinnot antoivat valmiuksia työelämään – niin teki myös Afrikka
Toisinaan vastavalmistunut opiskelija löytää itsensä tilanteesta, jossa huomaa opintojen olleen jotain muuta mitä työelämä edellyttäisi. Liisa ja Ilona kuitenkin kokivat saaneensa opinnoistaan paljon irti työelämää silmällä pitäen. Päättelykyky sekä taito hahmottaa monimutkaisia syy-seuraussuhteita kehittyi.
Opintojen kautta naisille aukesi myös mahdollisuuksia matkustaa Afrikkaan. Vuonna 2011 Liisa pääsi vaihtoon Sambian yliopistoon, University of Zambiaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli työharjoittelussa Unicefilla Swazimaassa ja vuonna 2014 Liisa pääsi työharjoitteluun UNDP:lle (United Nations Development Programme) rakkaaksi muodostuneeseen Sambiaan. Sambiasta löytyi myös naisen gradun aihe, joka oli Lusakan katulapset ja heitä auttavat järjestöt. Aineistoa kerätessään Liisa vietti paljon aikaa entisten ja nykyisten katulasten parissa.
– Opintojen lisäksi aika kului ratsastamassa ja kavereiden kanssa hengaillen. Koko vaihtoaika oli mahtava kokemus. Sambiaan tykästyin kovasti! Liisa kertoo.
Ilona puolestaan keräsi graduaineistoaan kolme kuukautta Kenian maaseudulla.
– Tein graduni Mount Kenian vuoristo-oppaiden maisemakäsityksistä. Aineiston keräämiseen kuului paljon mielenkiintoisia, useita tunteja kestäneitä vuoristo-oppaiden haastatteluja sekä vaelluksia Mount Kenialla.
Haastattelu alkaa olla lopussa. Vielä kiinnostaa kuulla, miten kehitysyhteistyön kysymyksistä kiinnostunut opiskelija pääsee kehy-toimintaan mukaan. Ilonan mukaan hyvä tapa on aloittaa vapaaehtoistyön tekeminen. Vapaaehtoistyön kautta syntyy uusia verkostoja ja kerää itselleen työkokemusta, joka on nykypäivänä arvostettua.
kimppu.com 