Yritykset mukaan ilmastotalkoisiin – kestävää energiaa kehitysmaihin

Teksti: Ida Uusikylä
Kuvat: Marianne Mäkelin
(kansikuva), Kehitysyhteistyövaliokunta

Afrikasta ollaan viime aikoina puhuttu kasvun veturina, sillä monissa Afrikan maissa talouskasvua on tapahtunut  maailman mittakaavassa nopealla vauhdilla. Kasvua hidastavana tekijänä voidaan nähdä kuitenkin useissa maissa erityisesti puutteet ja rajoitteet energiansaannissa, vaikka mahdollisuuksia onkin runsaasti.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa energiansaanti lähtökohtaisesti on vertailussa maailman huonoimmalla tasolla ja yli 75% prosenttia alueen väestöstä on vailla sähköä. Energian puute on suoraan yhteyksissä kehityspoliittisiin tavoitteisiin, kuten köyhyyden vähentämiseen, tasa-arvon kehittämiseen sekä koulutuksen toteutumiseen ja näin energiansaannin parantaminen astuu suoraan asian ytimeen.Tämän tavoitteen toteuttamisessa yksityisen sektorin rooli asettuu tärkeään asemaan, vaikka yhteistyö ei välttämättä aina olekaan mutkatonta.

Suomessa energian saannin parantamista kehitysmaissa on pyritty edistämään esimerkiksi vuonna 2002 alkaneella Energia ja ympäristökumppanuusohjelmalla (EEP), joka alkoi Keski-Amerikasta ja jota laajennettiin tämän jälkeen Mekong-alueelle Aasiassa. Vuonna 2010 se jalkautettiin myös eteläiseen ja itäiseen Afrikkaan. Energia- ja ympäristökumppanuusohjelman puitteissa tarjotaan kestäviä energiapalveluja erityisesti köyhille ja vähävaraisille. Ohjelman tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä sekä puhtaan teknologian tarjontaa ja kehittämistä.

Energiansaanti tärkeässä roolissa

Energiaohjelmilla ja energian saannilla on merkittävä vaikutus kehityspolitiikan läpileikkaavien tavoitteiden toteutumiselle, kuten ihmisoikeuksien, tasa-arvon edistämiselle sekä korruption ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. EEP:n tavoitteiksi ollaankin niputettu näistä erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen sekä epätasa-arvon vähentäminen, joita pyritään parantamaan energiansaantia kehittämällä. Myös eriarvoisuus maaseudun ja kaupunkien välillä on monissa ohjelman maissa merkittävä ja tähän ongelmaan energiansaannin kehittämisellä pyritään vastaamaan.

Uusiutuvaa energiaa ja puhdasta teknologiaa tuottavat ohjelmassa sekä paikalliset että ulkomaiset yritykset, joiden toimintaa rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin. Yritykset ovat monesti sellaisia, jotka eivät tulisi toimeen ilman rahoitusapua ja erityisesti naisyrittäjyyttä pyritään tukemaan hankkeita valikoitaessa. Yritykset ovat sekä paikallisia että ulkomaisia ja niitä yhdistää pyrkimys innovatiivisten ja energiatehokkaiden palveluiden tarjoamiseen. Ohjelman puitteissa yritykset rakentavat esimerkiksi biomassan kaasutuslaitoksia, lisäävät aurinkoenergialamppuja maaseudulla, kehittävät uusia innovatiivisia ratkaisuja kuten sianlannan muuntamista energiaksi sekä asentavat automaattisia mittarinlukijoita sähkönkulutuksen vähentämiseksi julkisissa rakennuksissa.

24569184822_1f60a11ac6_o
Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 75% väestöstä on vailla sähköä. Kuva on Sambiasta.

Yritykset kehityksen keskiössä

Yritysten roolista kehitysyhteistyössä ollaan viime aikoina keskusteltu kiivaasti. Maailmanlaajuisestikin yritysten roolin korostaminen ja osallistaminen kehitysyhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa on ollut trendinä jo pitkään. Vaikka yritysten kautta tapahtuvaa kehitysyhteistyötä ollaankin laajasti parjattu ja sen ollaan nähty johtavan voittojen tavoitteluun kehityspoliittisten tavoitteiden kustannuksella, pitää se sisällään myös paljon potentiaalia. EEP-ohjelman kaltaiset yrityksiä osallistavat kehitysyhteistyöohjelmat voidaan nähdä positiivisena lähestymistapana ilmastotalkoisiin ja köyhyyden vähentämiseen kehitysyhteistyön puitteissa. Köyhyydestä puhuttaessa investointien lisääminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen kehitysmaissa on ensisijaisen tärkeää.

Yritystoiminnan yhdistäminen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa ja vaatii ohjelmien huolellista suunnittelua sekä kehityspoliittisen johdonmukaisuuden erityistä huomioon ottamista. Innovatiivisuutta ja yksityisen sektorin osallisuutta ja panosta tarvitaan jatkossakin osana toimivaa ja tuloksellista kehitysyhteistyötä. Näin erityisesti sektoreiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista sekä lessons learned ajattelumallia voitaisiinkin jatkossa painottaa yksityistä sektoria osallistavissa ohjelmissa vielä enemmän.

EEP-ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään yritystoiminta kehityspoliittisiin tavoitteisiin energiansaantia parantamalla ja uusiutuvaa energiaa kehittämällä. Vaikka yritysten ja kehitysyhteistyön symbioosi ei välttämättä ole aina yksinkertainen, niin tämän kaltaiset ohjelmat oikein suunniteltuina ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksiä voitaisiin jatkossa entistä paremmin osallistaa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s