Naisen ääni kuuluvaksi feministisen kehityspolitiikan kautta

Sukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä räikeä maailmanlaajuinen ongelma. Naiset hoitavat edelleen suuren osan palkattomasta työstä ja äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä suurin osa on naisia. Naisten kouluttaminen ja oman elannon hankkimisen mahdollistaminen ovat tehokkaimmat tavat vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä. Mitä eväitä feminismi voi antaa kehitysyhteistyölle?

Teksti: Kirsikka Manninen
Kuvat: Annie Spratt (Unsplash) ja Heidi Kouvo

Näkymättömän työn naiset

Naiset tekevät miehiä enemmän töitä, joiden arvoa ei voi BKT:n kaltaisilla mittareilla mitata. Tällaiseen ”näkymättömään” ja epämuodolliseen palkattomaan työhön lukeutuu esimerkiksi kodin- ja lastenhoito, ruoan hankinta ja -laitto sekä muut päivittäiset elintärkeät taloustyöt. Erityisesti kaikkein köyhimmät maat ovat riippuvaisia tästä työstä, joka myös mahdollistaa miehen palkallisen työnteon ja elannon hankkimisen perheelle naisen jäädessä hoitamaan kotia ja lapsia. Monissa maissa on yhä vallalla ajatusmalli, jossa miehellä on enemmän valtaa ja oikeutusta talouden varojen käyttöön, vaikka nainen kävisikin säännöllisissä palkkatöissä.

Vallitseva perinteinen sukupuolten välinen työnjako heikentää naisen globaalia asemaa. YK-liiton nettisivuilta paljastuu synkkiä lukuja, joissa maailmanlaajuisesti naisen palkka on yhä 60–80 % miehen vastaavista tuloista, naiset hoitavat huomattavan osan kaikesta palkattomasta työstä. Suuri osa maataloussektorin toimijoista on naisia, mutta monissa maissa naisilla ei ole omistusoikeutta maahan.

Naisiin kohdistuva köyhyys onkin suurin yhteiskunnallinen epätasa-arvo globaalissa mittakaavassa: noin 70 prosenttia maailman köyhistä on naisia. Harvoin tulee myöskään ajatelleeksi, että jopa finanssikriisit ovat sukupuolittuneita. Niiden kurjimmat seuraukset osuvat usein naisvaltaisille aloille, jotka ovat myös vähiten hyötyneet kriisiä edeltävästä buumista, esimerkiksi hoitotyö.

Koulutusta ja parempia toimeentulomahdollisuuksia

Naisten köyhyydessä on kyse ennen kaikkea yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta ja rajoittavista sukupuolirooleista. Ne ohjaavat vähävaraisia perheitä panostamaan poikiensa koulutukseen tyttöjen sijaan, naittamaan tyttönsä liian aikaisin tai lähettämään tyttönsä rikkaimpiin maihin taloudenhoitajiksi, jolloin riski joutua ihmiskaupan uhriksi on suuri. Maassa, jossa julkinen tila ja päätöksenteko kuuluvat pääasiallisesti miehelle, ei ole arkiajattelun mukaan mitään järkeä alkaa panostaa tyttöihin, jos rahat ovat muutenkin vähissä.

Koulutuksen myötä saadaan muutoksia lainsäädäntöön, poliittisiin päätöksiin, ja mikä tärkeintä, ihmisten asenteisiin. Esimerkiksi Naisten Pankin korottomilla tai pienikorkoisilla mikrolainoilla tuetaan naisten omaa yrittäjyyttä paikallisella tasolla, jolloin naisten oma päätäntävalta ja ympäristön osoittama arvostus kasvavat.

24667514541_6c9e4fe146_o

Feministinen kehitysyhteistyö on YK:n agendan tukena

1800-luvun naisasialiikkeen synnyttämän feminismiaatteen ydintehtävänä on tunnistaa ja purkaa eriarvoistavia valtarakenteita. Esimerkkejä löytyy Suomestakin, kuten palkkaerot tai lasikatot yritysmaailmassa. Nykyään sana feminismi herättää ihmisissä monenlaisia mielikuvia aina naisten aseman ylikorostamisesta ja naisen aseman uhriuttamisesta miesten oikeuksien tallaamiseen ja miesten leimaamiseen sovinisteiksi.

Feminismi on ajatuksia jakavasta nimestään huolimatta ennen kaikkea tasa-arvoa ajava liike. Feminismin historiaan on mahtunut monia koulukuntia feminismiä ja marxismia yhdistävästä  Women In Development -ajattelusta ekologian, talouden ja sukupuolen kysymyksiä yhdistelevään feministiseen poliittiseen ekologiaan.

Feministisen kehitysyhteistyön tavoitteena on muuttaa jähmeitä hierarkioita, hajottaa ennakkoluuloja ja saada alueelliset yhteisöt huomaamaan, miten naisen koulutus ja palkkatyö lisäävät koko alueen hyvinvointia. Ideana on rakentaa ympäröivistä verkostoista sellaiset, että ne tukevat sekä työntekoa että perheen elättämistä.

Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lopettamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää naisten äänen vahvempaa esilletuomista yhteiskunnallisissa keskusteluissa, jotta yhteiskunta voi kehittyä demokraattisemmaksi.

Feministisen kehityspolitiikan sanoma on kunnianhimoinen, mutta tärkeä: nainen tulee nostaa miehen rinnalle yhtä merkittäväksi taloudelliseksi toimijaksi.
HYY:n Kehitysyhteistyövaliokunta, Feministinen Kollektiivi sekä Her Campus at Helsinki –verkkolehti järjestävät feministiseen kehityspolitiikkaan keskittyvän työpajan keskiviikkona 5.4. klo 18-20 Porthanian Lehtisalissa (Yliopistonkatu 3).
Ilmoittautuminen linkin kautta. Tervetuloa mukaan!

Juttua korjattu 6.4.2017: Poistettu virheellinen arvio naisten hallussa olevan omaisuuden suuruudesta. 

2 kommenttia artikkeliin ”Naisen ääni kuuluvaksi feministisen kehityspolitiikan kautta

  1. Heippa. Hyvää kamaa muuten, mutta naiset eivät kylläkään omista ainoastaan 1% maailman omaisuudesta. Pelkästään USA:n naiset omistavat vuonna 2009 5,4% maailman omaisuudesta. USA:ssa oli 2009 106 miljoonaa työssäkäyvää naista, joiden keskivertotulot pyörivät 29,700 dollarissa per lärvi, eli noin 3,2 biljoonaa. Koko maailman omaisuus pyörii 58,1 biljoonassa.

    Kyseinen 1% on jostain syystä jäänyt elämään feministien keskuudessa, vaikka sen taakse ei oikein löydy faktoja.

    Valitettavasti siteeraamani lähteen linkki on vanhentunut, mutta olen suht. varma että asiasta löytyy nopealla googlauksella varmistus.

    https://www.census.gov/hhes/www/cpstables/032010/perinc/new09_013.htm

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s