Miniblogi 3/5: Sateita ja korruptiota – kurkistus Namibian uutisagendaan

Teksti ja kuva: Hanna Schneider

State in Africa ja Namibian Politics -kursseilla meidän ei tarvinnut hankkia kurssikirjoja, jos ostaisimme jokaiselle luennolle The Namibian -sanomalehden. Luennon alussa lehdistä luettiin valikoituja juttuja ja sen jälkeen niistä keskusteltiin luokassa. Tämä oli meille vaihto-opiskelijoille erityisen antoisaa: pääsimme kurkistamaan tämän hetkiseen Namibian politiikkaan ja ymmärsimme uutisaiheita paremmin, kun niitä taustoitettiin meille luennoilla.

Sanomalehtiä lukiessa oli hauska tutkailla, millaisista aiheista Namibiassa usein uutisoidaan. Listasin tähän muutamia usein esiin nousseita teemoja.

1. Sade

Namibia on kuuma ja kuiva maa. Sadetta on niukasti ja välillä voi olla useita vuosia, ettei sada ollenkaan. Ymmärrettävästi sateesta uutisoidaankin paljon. Sen puutteesta, vesikriiseistä, vuotuisista sademääristä, sateen runsaudesta ja pitkästä aikaa virtaavista joista, joissa ihmiset polskuttelevat iloisesti.

2. Korruptio

Kuten monissa muissakin Afrikan maissa, korruptio elää ja on voimissaan Namibiassa. Vaikka luennoilla korostettiin, että siitä pitäisi päästä eroon, opimme myös ymmärtämään, miksi sitä on olemassa ja millainen sen rooli yhteiskunnassa on.

Esimerkiksi Namibiassa valtion hallinto ei syntynyt edesauttamaan paikallisten hyvinvointia, vaan sen tehtävä oli palvella siirtomaavallan intressejä ja hallinnoida siirtomaata mahdollisimman pienin kustannuksin.* Vielä tänäkin päivänä ihmisten luottamus ja lojaliteetti valtion instituutioita kohtaan ovat heikkoja. Valtion epäviralliset instituutiot, perhe ja sukulaisverkostot painavat vaakakupissa enemmän kuin virallinen järjestelmä.**

Kaikki korruption kautta saavutetut varat eivät jää vain vallassa olevien taskuihin, vaan ne valuvat alaspäin heitä tukeviin yhteisöihin. Esimerkiksi kylä, josta poliitikko on kotoisin, tukee häntä urallaan äänestämällä, ja vastavuoroisesti poliitikko pitää huolen siitä, että kylän elinolosuhteet paranevat. Näin korruptio luo vastavuoroisia suhteita vallassa olevien ja tavallisten kansalaisten välille, mikä tukee poliittista stabiliteettia.

3. Eriarvoisuus

Namibia on yksi maailman eriarvoisimmista maista. Tuloerot varakkaiden ja köyhien välillä ovat valtavat. Myös sosioekonomiset erot eri kieliryhmissä ovat huomattavia. Saksan ja englannin kielisten keskuudessa köyhyys ja työttömyys on lähes olematonta, mutta muissa kieliryhmissä huomattavasti suurempaa. Esimerkiksi khoisania äidinkielenään puhuvista 59,7 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Namibialaisissa sanomalehdissä uutisoidaankin paljon eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Viime vuosina poliittinen kuuma peruna on ollut keskustelu maatilojen maiden uudelleenjakamisesta. Siirtomaa-aikana alkuperäisväestö siirrettiin asumaan tietyille rajatuille alueille, joiden ulkopuolelle vapaaksi jääneet maa-alueet jaettiin saksalaisille ja etelä-afrikkalaisille uudisasukkaille. Itsenäistymisen aikana näitä maa-alueita ei jaettu uudestaan, kuten esimerkiksi Zimbabwessa tehtiin. Mutta viime vuosina teema on noussut uudelleen keskustelunaiheeksi, sillä monilla alkuperäisasukkailla ei ole riittävästi maata karjan kasvatukseen tai viljelemiseen.

4. Väkivalta

En ole ikinä ennen lukenut niin paljon tappo- ja murhauutisia kuin mitä Namibiassa olen lukenut. Epätasa-arvon ja köyhyyden vuoksi rikollisuuden määrä noin yleensäkin on Namibiassa korkea, mutta en osaa sanoa liittyykö köyhyys ja epätasa-arvo myös korkeaan henkirikosten määrään. Jos vertaillaan Suomea ja Namibiaa toisiinsa, niin esimerkiksi vuonna 2012 Namibiassa henkirikosten määrä oli yli kymmenkertainen Suomeen nähden (Suomi 1.63 ja Namibia 17.46 henkirikosta 100 000 ihmistä kohden).

Myös sukupuolistunut väkivalta (gender based violence) on Namibiassa ongelma, jota vastaan kampanjoidaan aktiivisesti julkisuudessa. Vuosien 2012 ja 2015 välillä poliisi sai 50 000 ilmoitusta sukupuolistuneeseen väkivaltaan liittyen.*** Viime vuonna poliisi sai marraskuuhun mennessä 1038 raiskausilmoitusta.

Sukupuolistuneeseen väkivaltaan arvellaan olevan ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin siirtomaaisännät kohtelivat paikallisia naisia väkivaltaiseksi. Toinen syy on afrikkalainen patriarkaalinen sosiaalinen järjestelmä, joka ylläpitää naisten ja miesten välisiä sukupuolirooleja.***

5. Talous

Oli hassua huomata, miten samanlaista talousuutisointi on Namibiassa ja Suomessa. Hallitus pyrkii kovasti vähentämään valtion velkaantumista valtion budjettia leikkaamalla. Erityisesti koulutuksesta ja kulttuurista leikattiin tänä vuonna karhun osa pois.

Tänä keväänä on puhuttu paljon siitä, onko Namibia konkurssissa ja yrittääkö hallitus peitellä tosiasiaa. Eräs saksalainen poliittinen aktiivi väitti, että kolmen kuukauden päästä Namibiassa on pakko julistaa lama. Jo ennestään heikkoa tilannetta huonontaa Etelä-Afrikan poliittinen tilanne. Namibian dollarin arvo on sidottu Etelä-Afrikan randiin. Kun presidentti Zuma päätti vaihtaa kabinettinsa henkilökunnan, randin arvo laski ja siten myös Namibian dollarin.

 

Lähteet:

* Chabal, P. & Daloz, J-P. (1999) Africa Works: Disorder as Political Instrument. The International African Institute, James Currey & Indiana University Press.

** Hyden, G. (2004) Why Africa finds it hard to develop. NORD-SÜD aktuell, 4, 692–704.

*** Edwards-Jauch, L. (2016) Gender-based violence and masculinity in Namibia: A structuralist framing of the debate. University of Namibia, Journal for Studies in Humanities and Social Sciences, Vol. 5, No. 1, pp. 49–62.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s