Tulevaisuuden ruokaako?

Docventuresin esittämä dokumentti Food Evolution ottaa kantaa tämän päivän ja tulevaisuuden ruoantuotantoon. Miten ruokimme kasvavan väestön vielä kolmenkymmenen vuodenkin päästä?

Teksti: Etta Melander
Kuva: Arturs Budkevics
(Pixabay)

Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan yhdeksään miljardiin vuonna 2050, mikä on noin 1,4 miljardia enemmän kuin vuonna 2017. Eli käytännössä maailman väkiluku kasvaa yhden Kiinan (noin 1,39 miljardia ihmistä) ja yhden Haitin (noin 10 miljoonaa ihmistä) verran lähitulevaisuudessa. Jotta kaikki maailman ihmiset voitaisiin ruokkia vielä silloin, ruoantuotannon pitää kasvaa yli 70% nykyisestä. Tarvitsisimme yli kaksi miljoonaa tonnia lisää lihaa ja miljardi tonnia lisää viljaa joka vuosi, mikä on yksinkertaisesti mahdotonta nykyisillä menetelmillä. Tähän ongelmaan yhden mahdollisen ratkaisun antaa Docventuresin lokakuussa 2017 esittämä dokumentti Food Evolution.

Dokumentti esittelee GMOn mahdollisuuksia ruoantuotannossa. GMO tarkoittaa geenimuunneltuja organismeja eli sitä, että jonkin eliön, esimerkiksi kasvin, ominaisuuksia on paranneltu geeniteknologian avulla. Monesti ihmisillä on negatiivisia mielikuvia ja ennakkoasenteita GMOsta. Geenimuunneltu ruoka koetaan usein haitallisena, esimerkiksi sairauksia lisäävänä ja vastustuskykyä heikentävänä.

Food Evolution tuo hyvin esiin geenimuunnellun ruoan positiiviset puolet ja esittelee GMOn saavutuksia, kuten sateenkaaripapaijan, joka pelasti Havaijin papaijan viljelyn. Geenimuuntelun avulla voidaan pelastaa monia kasveja ja esimerkiksi geenimuunneltujen hyttysten avulla voidaan estää zikaviruksen, denguekuumeen ja jopa malarian leviäminen. GMOlla arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet parantaa ruoantuotantoa ekologisesti kestävämmäksi. Sen avulla voidaan myös saada sadot kestämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia rajuja sääilmiöitä, kuten kuivuutta tai tulvia.

Toisaalta taas dokumentti jättää täysin huomiotta eläinten roolin ja tulevaisuuden ruoantuotannossa, sekä geenimuunteluun liittyvät ja olemassa olevat huolet ja ongelmat. Esimerkiksi maapallon biodiversiteetin mahdollinen köyhtyminen ja torjunta-aineiden sietokyvyn siirtyminen rikkakasveihin aiheuttavat kiistelyä. Geenimuunnellun ruoan ympäristö- ja terveysvaikutukset herättävät kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Lisäksi tähänkin tuotantomuotoon liittyvät kysymykset taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Esimerkiksi Greenpeace on kritisoinut sitä, että viljelijöitä yritetään saada riippuvaisiksi yritysten tuotteista. Jos geenimuunneltu kasvi on vastustuskykyinen tietyn yrityksen mainostamalle torjunta-aineelle, viljelijän täytyy käyttää juuri kyseistä torjunta-ainetta hyödyntääkseen geenimuunneltua tuotetta.

Dokumentin tarkoitus on toimia keskustelun avaajana, ja se herättääkin monia kysymyksiä, kuten voimmeko me kääntää selkämme GMO:n puolesta puhuville tutkimustuloksille? Plos One -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan geenimuunneltujen kasvien viljely on vähentänyt kasvinsuojeluaineiden käyttöä 37%, lisännyt satoja 22% ja viljelijöiden voittoja 68%. Kehitysmaissa viljelijöiden voitto on kasvanut vieläkin enemmän. Ja toisaalta, onko meillä oikeutta kieltää GMO-tuotteet ja sitä kautta mahdollisesti rajoittaa esimerkiksi monia Afrikan alueita kehittymästä?

Mielestäni dokumentin tärkein huomio oli kuitenkin se, että sekä GMOta vastustavat että sitä puoltavat tahot taistelevat loppujen lopuksi saman asian puolesta: molemmat haluavat löytää keinon turvalliseen ja kestävään ruoantuotantoon.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s