Toiseuttaminen luo turhia lokeroita

NOBLE SAVAGE (C) SANNA KÄSMÄ
Kuva: Sanna Käsmä

Teksti: Roosa Kontiokari

Vuonna 2015 niin kutsuttu pakolaiskriisi herätti tunteita sosiaalisessa mediassa. Toiset näkivät Suomeen tulevat turvapaikanhakijat rasitteena, toiset halusivat auttaa sotaa pakenevia. Keskustelu eskaloitui pakolaisuudesta maahanmuuttoon ja maahanmuutosta rasismiin. Syntyi kaksi leiriä: rasistit ja suvakit. Rasistit eivät suvainneet erilaisuutta, suvakkien mielestä kaikkia pitää suvaita. Kinastellessaan nämä kaksi osapuolta tulivat luoneeksi myös kolmannen rintaman: suvaitsijat vastaan he, keitä pitäisi suvaita. “Usein suvakki määrittelee rodullistettujen kipupisteitä ja keksii ratkaisuehdotuksia kuulematta vähemmistöjen omaa ääntä. Kamppailu käydään suvaittujen puolesta”, kirjoittaa Warda Ahmed Toiseus 101 -esseekokoelmassa. Rasisti ei ole rodullistettujen puolella, suvakki taas uskoo olevansa, mutta pullauttaa helposti keskustelusta ulos heidät, kenen puolella väittää olevansa. Ahmedin mukaan rodullistetuista tulee pelkkä “kiistakapula”, josta käydään keskustelua, mutta jonka kanssa ei keskustella.

Suvakit vastaan rasistit -keskustelu on yksi esimerkki toiseuttamisesta. Toiseus tarkoittaa jotain muuta, ulkopuolista. Yksilötasolla se on minä vastaan muu maailma, yhteiskunnissa sosiologi Stuart Hallin mukaan toiseudella puolestaan pyritään määrittelemään, mitä kyseinen yhteiskunta ei ainakaan ole.

Suomalaisen median kertomukset maailmasta kertovat myös siitä, mitä Suomi on. Suomi ei ole ainakaan sotaa, nälänhätää tai ympäristön silmitöntä saastuttamista. Nuo asiat tapahtuvat Syyriassa, Sudanissa ja Kiinassa, kaikkialla muualla paitsi täällä. Samalla tavalla suomalainen media kertoo, mitä suomalaisuus on. Suomalainen ei ole ainakaan musta, ei ainakaan puhu äidinkielenään twitä tai lingalaa, ei ainakaan ole muslimi. Mediassa suomalaisuus ei ole mitään sellaista, mihin valkoinen ihminen ei voi samaistua.

Siksi Sonya Lindforsin tanssiteos Noble Savage on saanut osakseen kritiikkiä. ”Jotkut teosta katsomaan tulleet valkoiset ihmiset ovat möksähtäneet siitä, että teos ei puhu heille”, yhtä päärooleista esittävä Julian Owusu kertoo.

Eikä sen ole tarkoituskaan. Tämän teoksen kohdeyleisöä ovat rodullistetut suomalaiset – eli he, joita suomalainen taidekenttä harvemmin puhuttelee. Heiltä teos on saanut pääasiassa positiivista palautetta.

”Kaikki me tämän teoksen tekijät ollaan tosi hauskoja tyyppejä ja meillä on hauskaa yhdessä. Miksi emme siis näyttäisi sitä lavallakin?”

Noble Savage on ruskea näyttämö, jossa valkoinen on toinen. Löyhästi Pocahontasin elämään pohjaava teos käsittelee vaikeita ja kivuliaitakin asioita. Siitä huolimatta se ei ei ole synkkä. Päinvastoin, teos on täynnä huumoria – erityisesti sellaista, joka uppoaa heihin, joita sillä puhutellaan.  Owusun mukaan rankkojen aiheiden käsittely ilman huumoria olisi ollut aivan liian raskasta ja eheyttävän sijasta hajottavaa, niin tekijöille kuin kohdeyleisöllekin. ”Rodullistetut ihmiset ja kehot esitetään näyttämöllä hyvin usein kärsivinä, surullisina, osaamattomina ja raukkoina”, Owusu kertoo. Noble Savagessa tilanne on päinvastainen: marginaaliin työnnetyt kehot ovat keskiössä, aktiivisina ja anteeksipyytelemättöminä. Owusu kertoo tämän liittyvän olennaisesti niin kutsuttuun black joy -käsitteeseen: “se tarkoittaa sitä, että nautimme elämästä tässä hetkessä, sen keskiössä eikä taistella läpi kohti jotain epämääräistä utopiaa, jossa vasta voimme nauttia elämästä.”

Huumorilla on teoksessa oma paikkansa. Toisaalta lopuksi Owusu esittää myös tärkeän huomion: ”Kaikki me tämän teoksen tekijät ollaan tosi hauskoja tyyppejä ja meillä on hauskaa yhdessä. Miksi emme siis näyttäisi sitä lavallakin?”

Niin hyvässä kuin pahassa toiseutetuksi joutunut henkilö ymmärretään usein sen piirteen kautta, minkä vuoksi hän on ajautunut marginaaliin. Kaikki, mitä toiseutettu yksilö tekee, ei kuitenkaan liity tähän identiteettiin.”Kun herään aamulla, ensimmäinen ajatus päässäni ei ole olen musta ja mulla on kihara tukka”, Owusu korostaa. Muistutus tästä tulee vasta silloin, kun aamulla poistuu kotoaan suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Ajatellaan vaikka, että shampoo loppuu, menen kauppaan ja haen hyllyltä tuotteen normaaleille hiuksille – ensimmäinen muistutus siitä, etten ole normaali. Kauneuslehden 10 ihonhoidon vinkistä 8 ei ole tarkoitettu minun iholleni. Kaupan kassalla myyjä puhuu minulle aluksi englantia. Pihalla tuntematon mummeli tuhahtaa, että meillä on tarpeeksi elätettäviä jo omasta takaa. Kerron ystävälleni hyvästä biisistä, jonka kuulin radiosta. Mutta koska olen musta, hän ihmettelee, koska ethän sä voi tykätä muusta kuin hiphopista.

Jotkut sanovat tarkoituksella pahasti ja sulkevat ulkopuolelle, mutta vielä useampi tulee täysin tahattomasti työntäneeksi muita marginaaliin. Tarkoitusperistä huolimatta lopputulos on samankaltainen: yhteiskunnan normiksi itsensä kokeva ihminen työntää muunlaiset lokeroihin, joiden kautta he tulevat määritellyiksi. Nämä lokerot taas muodostavat toiseuttavan valtarakenteen, jossa lokeroissa olevat jäävät aina tavalla tai toisella normaalin ulkopuolelle.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla aina. Yhteiskuntarakenteet ovat yhteiskunnissa rakennettuja, ja siksi myös purettavissa ja muokattavissa. Owusun mukaan Noble Savage onkin onnistunut toimimaan ”hellänä pedagogisena läpsäisynä”, herättämään yhteiskunnallista keskustelua sekä horjuttamaan valtarakenteita. “On voimaannuttavaa tajuta, että alistetun asema ei ole staattinen eikä pysyvä. Tätä rakennetta voi ja pitää ravistella. Lopulta kaikki kestämätön sortuu.”

Niinpä ehkä joskus tulee olemaan sellaista kuin pian nähtävän Cosmic Latten utopiassa. Siinä ”on vuosi 3018, ruskea taiteilija istuu ruskealla näyttämöllä. Se ei merkitse enää mitään mutta tuntuu silti joltain.”

 

Noble Savage on katsottavissa Yle Areenassa 3.3.2018 saakka.

Sonya Lindforsin kokoama Toiseus 101 -esseekokoelma on luettavissa täällä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s