Teksti: Kirsikka Manninen
Ympärileikkausta kuvaavampi sana lienee silpominen. Toimenpiteessä tytön tai naisen ulkoisista sukuelimistä leikataan osia pois. Käytäntöä esiintyy lähinnä Afrikassa ja joissakin Lähi-idän ja Aasian kulttuureissa. Somaliassa yli 98% naisista oli ympärileikattuja vuonna 2016. Egyptissä vastaava luku oli 87%.
Silpomiseen liittyy paljon tabuja ja uskomuksia. Usein silpomista erehdytään luulemaan uskonnon sanelemaksi traditioksi, vaikka tapa on ennen kaikkea sosiaalisen hallinnan muoto, jolla rajoitetaan naisten seksuaalisuutta. Silpomista tapahtuu uskonnosta riippumatta. Monet lapsena ympärileikatut naiset haluavat yhä leikkauttaa tyttärensä varmistaakseen heidän naimakelpoisuutensa tulevaisuudessa avioliittomarkkinoilla, eli kyseessä ei ole automaattisesti miesten sanelema tapa, kuten ensi arvaamalta voisi ajatella.
Länsimaissa tyttöjen silpominen on kulttuurillisesti tuomittavaa ja se on useissa maissa laissa kielletty toimenpide. Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa silpomista ei ole vielä kielletty erillislailla.
Suomesta on raportoitu tapauksista, joissa tyttöjä on viety ympärileikattavaksi vanhempien kotimaahan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset epäilevät, että silpomista on tehty myös Suomen rajojen sisällä. Tapahtui silpominen sitten Suomessa tai ulkomailla, siitä on velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluun. Jo pelkkä epäily riittää. Tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan Suomen rajojen sisällä tapahtuneet silpomiset johtavat poliisin rikostutkimuksiin, jossa sitä käsitellään törkeänä pahoinpitelynä. Tällä hetkellä siis ulkomailla tapahtunut silpominen ei mene poliisin tietoon, vaikka tyttö olisikin asunut koko ikänsä Suomessa. Kyseessä on vakava piilorikollisuuden muoto. Piilorikollisuudella tarkoitetaan rikosta, joka ei tule poliisin tietoon ja jota ei näin ollen rekisteröidä rikoksena.
Tarvitseeko meidän välittää?
“Meillä on Suomessa tuhansia tyttöjä, jotka on ympärileikattu”, sanoo Ujuni Ahmed. Olemme kerääntyneet Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoaan kuuntelemaan kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden järjestämää tapahtumaa nimeltä “Suoraa puhetta silpomisesta”, jossa alan asiantuntijat kertovat ilmiöstä Suomessa. Ujuni Ahmed on yksi tapahtuman puhujista ja Fenix Helsingin perustajajäsenistä. Fenix Helsinki on järjestö, joka ajaa voimakkaasti silpomisen vastaista erillislakia, joka kieltää myös ulkomailla tehdyt silpomiset ja ajaa niitä rikosoikeudellisen käsittelyn piiriin.
Ujunin kertoessa tyttöjen ympärileikkauksesta hän puhuu piilorikollisuudesta. Hän puhuu kunniaväkivallasta, pakkoavioliitoista, varjoyhteiskunnista ja “me – te” -ajattelumalleista sekä syville iskostuneista kulttuurillisten yhteisöjen sisäisistä sosiaalisista hierarkioista, joihin tyttöjen ympärileikkaus ilmiönä väistämättä kietoutuu.
Yhteiskunnassa tarvitaan yhteisiä lakeja, jotka kertovat kaikille yhteisöille normit, joiden mukaan elää. Jos lakeja rikotaan, seuraa lainmukainen rangaistus. Tällä hetkellä laeissa on kuitenkin liikaa tulkinnanvaraa, mikä tarkoittaa, että pahimmillaan vanhempi ei edes ymmärrä syyllistyvänsä vakavaan rikokseen lähettäessään tyttärensä ulkomaille ympärileikattavaksi.
Kansalaisaloite tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi sai tarpeeksi kannattajaääniä ja se etenee eduskunnan käsittelyyn lähitulevaisuudessa. Erillislain käsittelylle ja asian nostamiselle julkiseen keskusteluun on huutava tarve, sillä yksikin silpomistapaus on liikaa.
kimppu.com 