Opiskelijaliikkeessä on vieläkin voimaa

image010
Hyy:n oma kummiyliopisto 1984-92 oli San Salvadorin kansallinen yliopisto

Kehitysyhteistyövaliokunta järjestää HYY150 -juhlaviikolla näyttelyn opiskelijoiden tekemän kehitysyhteistyön historiasta 1950-luvulta nykypäivään. Näyttelyn on tarkoitus osoittaa, miten opiskelijaliikkellä on mahdollista vaikuttaa globaalillakin tasolla.

Teksti: Inga Strauss

Opiskelijoilla on ollut valtava merkitys suomalaiselle kehitysyhteistyölle. Jo 1950-luvulta lähtien suomalaiset opiskelijat ovat pitäneet itseään kansainvälistymisen edelläkävijöinä ja nostaneet esille globaalia eriarvoisuutta. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), muiden opiskelijajärjestöjen ohella on ollut todellinen tiennäyttäjä, sillä Suomen valtion kehitysyhteistyö alkoi virallisesti vasta vuonna 1961. Tähän mennessä opiskelijat olivat ehtineet järjestää lukuisia varainkeruutempauksia, mielenosoituksia ja kolmannen maailman aktivistien vierailuja, sekä perustaneet Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu ry:n.  

1960 ja -70 -luvuilla opiskelijaelämässä kukoisti ajatus poliittisesta opiskelijasta, student-as-citizen. Tähän aikaan kehitysmaiden asema ja ongelmat olivat HYY:ssä jatkuvasti esillä ja kehitysyhteistyöaktiivit järjestivät tuon tuosta solidaarisuusmielisiä tempauksia chileläisten ja eteläafrikkalaisten vapautusliikkeiden puolesta tai mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan. Vasemmistolaisesta retoriikasta kumpuava solidaarisuuden aate eli vahvana varsinkin kehitysyhtestyöaktiivien keskuudessa, jotka edustivat perinteisesti “radikaalimpaa ainesta” sekä HYYssä että sen ulkopuolisissa järjestöissä.

1980-luvun lopulla solidaarisuushenki alkoi haihtua, kun ulkoministeriön antama tuki vaati tarkempaa raportointia hankkeista. Tämä sitoutti HYY:n toimintaa entistä enemmän valtioon. Yhteistyöstä tuli hankemuotoista, mikä tarkoitti vähemmän solidaarista yhteistyötä kolmannen maailman opiskelijoiden kanssa ja enemmän hankemuotoista kehitysyhteistyötä, jossa keskityttiin kaikkein köyhimpien maiden asukkaiden auttamiseen. Niin myös ajatus poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivisesta opiskelijasta kääntyi enemmän omia etuja ajavaan, student-as-such. Opiskelijoiden kiinnostus kehitysmaakysymyksiin ei kuitenkaan laantunut, vaan 80-luku osoittautui jopa historian aktiivisimmaksi. Ulkoministeriön myöntämän jatkuvan tuen lisäksi kehitysyhteistyöaktiiveihin toi puhtia vuonna 1979 aloittanut Prosenttiliike.

image004
Kuva: Ylioppilaiden Pakolaisviikko 1960

Prosenttiliikkeen tarkoituksena oli saada valtio nostamaan kehitysyhteistyöhön menevän kokonaismäärärahan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mikä on ollut YK:n virallinen suositus länsimaille vuodesta 1970. Tämän lisäksi halukkaat maksoivat yhden prosentin tuloistaan joka kuukausi kehitysyhteistyötä tekevälle järjestölle. Liikkeen perustalle luotiin myöhemmin kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry, jonka jäsen myös HYYn Kehitysyhteistyövaliokunta on. Kepa ry jatkoi Prosenttiliikkeen työtä ja kampanjoi vieläkin 0,7 -tavoitteen saavuttamiseksi. HYY teki vuonna 2006 historiallisen päätöksen nostaa kehitysyhteistyön osuuden talousarvion loppusummasta 0,7 prosenttiin vuodesta 2007 lähtien. Päätös oli suora kannanotto kehitysyhteistyön roolista ja merkityksestä, sekä kehotus Suomen valtiolle seurata HYYn esimerkkiä.

Nyt 0,7 -kampanja on ajankohtaisempi kuin koskaan. Suomen kehitysyhteistyöhön budjetoitu summa on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen, vain 0,38 prosenttia. Seuraavalle vuodelle julkaistu talousarvio nostaa määrärahoja huimaan 0,41. Lisäksi tästä arviosta suomalaisille kansalaisjärjestöille menee vain seitsemän prosenttia.  Myös HYYn Kehitysyhteistyövaliokunnan ulkoministeriön tuki katkaistiin vuonna 2016, jolloin varainhankinta hankkeille on ollut huomattavasti hankalampaa, mikä tekee niistä riippuvaisia yhteistyökumppaneistaan. Kepa ry järjestää tänäkin vuonna 0,7 -kampanjan, jonka tavoitteena on vihdoin saada tavoite kirjattua vuoden 2019-2022 hallitusohjelmaan.

Kehitysyhteistyövaliokunta järjestää 12.-24.11. näyttelyn ”Suunnannäyttäjät – HYYn kehitysyhteistyön historiaa”, jossa esitellään vuosikymmen kerrallaan tämänhetkistä valiokuntaa edeltäneen kehitysyhteistyötoiminnan juuria. Näyttelyn sekä tämän artikkelin lähteenä on käytetty Johanna Järvelän pro gradu tutkielmaa ”Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyön historiaa 1950-luvulta nykypäivään”. Järvelän esittämä toivomus tutkielmansa lopussa on luoda enemmän arvovapaata keskustelua HYYn kehitysyhteistyön roolista ja tavoitteista, sillä ”opiskelijajärjestöt olivat suomalaisen kehitysyhteistyön etujoukkoja 1960-1970 -luvuilla, ne voisivat olla sitä myös nykyään”. Opiskelijat eivät elä tyhjiössä, vaan he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. HYYn päätös nostaa kehitysyhteistyöbudjettinsa 0,7:n vuonna 2006 on osoitus siitä, että opiskelijoilla on vieläkin voimaa ja valtaa vaikuttaa globaalin eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

(Näyttelyn avajaiset pidetään 12.11. kello 18 Helsingin yliopiston päärakennuksen aulassa (Fabianinkatu 33). Näyttely on esillä keskustakampuksella 12.11.-17.11., Kumpulassa 19.11.-21.11. ja Viikissä 22.-24.11. Lisäksi loppuvuodesta näyttely siirtyy Helsingin yliopiston museoon.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s