Muutos löytyy nuorista

Shatilan leiri on perustettu jo vuonna 1949, joten leirillä asuu palestiinalaisia jo neljässä sukupolvessa.

Millaista on nuorten elämä pakolaisleirillä? Oona Markkanen vieraili Shatilan ja Burj-el-Bajanehin leireillä Libanonissa.

Teksti ja kuvat: Oona Markkanen

Kun joku mainitsee sanan pakolaisleiri, tulee yleensä mieleen kuva jostakin karusta, väliaikaisesta telttakylästä. Tällainen oli ainakin oma mielikuvani ennen vierailua Libanonissa, pääkaupunki Beirutin alueella olevilla Shatilan ja Burj-el-Barajnehin leireillä. Molemmat leirit on perustettu alunperin palestiinalaispakolaisia varten, mutta tänä päivänä ne toimivat kotina myös muille kansallisuuksille eri puolilta maailmaa.

Kumpikin leiri koostuu tänä päivänä korkeista, kivisistä asuintaloista, eikä mielikuva telttakylästä voisi olla väärempi. Leireillä asutaan ahtaasti, jätehuoltoa ei ole ja väkivalta sekä huumeet ovat yhä eneneviä ongelmia. Alueelle saapuessa huomio kiinnittyy kuitenkin johonkin muuhun: leirien asukkaisiin. Vierailijoista ollaan kiinnostuneita ja heille vilkutetaan ja hymyillään leveästi.

Vaikka kaikkia alueella eläviä palestiinalaisia yhdistää kipeä menneisyys ja tämän päivän toivoton tilanne, on erityisesti nuorilla kuitenkin myös uskoa parempaan huomiseen. Kaikki toivovat paluuta Palestiinaan, mutta nuoret haaveilevat myös muusta. Joku tahtoo opettajaksi, toinen haluaa muuttaa Amerikkaan. Koulutus ja työnteko kiinnostaa monia. Tällä hetkellä työnsaanti Libanonissa palestiinalaisena on kuitenkin vaikeaa ja koulutusmahdollisuudet heikot.

Nuorten arkipäivä leireillä on kuitenkin yllättävän samanlaista kuin suomalaisnuorten arki. Kavereiden kanssa käydään kahvilla, shoppaillaan ja vapaa-aika kuluu urheillessa ja opiskellessa. Netillä on nuorten mukaan iso vaikutus siihen, että heillä on vanhempiaan avoimempi elämänkatsomus ja kiinnostusta muutokseen. Netti tuo koko maailman käden ulottuville. Vaikka Libanonista ulkomaille matkustaminen on miltei mahdotonta, valottaa internet elämää leirien ulkopuolella. Näin ollen eri kulttuurien ja ilmiöiden näkeminen vaikuttaa vahvasti juuri nuorten elämänkatsomukseen.

Netti mahdollistaa myös palestiinalaisleirien tilanteesta tiedottamisen paikan päältä. Farah, 21, haaveilee toimittajan urasta ja päivittääkin blogia Shatilan ongelmista. On tärkeää, että nuoret saavat äänensä esiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa. Kuten Noor, 22, toteaa, on ihmisten toimittava yhteistyössä ratkaistakseen ongelmansa ja että nuoret ovat näyttämässä tätä tietä.

Pakolaisleireillä ei ole mitään kaupungin tarjoamia palveluita, esimerkiksi sähköä. Näin ollen jokainen perhe virittää itse omat sähköjohtonsa. Alhaalla roikkuvat ja rikkinäiset johdot ovat vaarallisia ja aiheuttavat kuolemia joka vuosi.

Leikkivien lasten äänet sekoittuvat liikenteen meluun. Tiloja lapsille ei ole, joten he päätyvät kadulle leikkimään.
Leirin korkeat talot estävät auringonpaisteen kadulle.
Perinteiset sukupuoliroolit alkavat muuttua myös leireillä. Ennen naiset pysyivät kotona ja olivat tekemättä mitään, nykyään he opiskelevat ja työskentelevät”, kertoo opettajaksi haluava Noor, 22.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s