Nyt nolottaa: Suomi luistaa kehitysyhteistyölupauksistaan

Jokainen tietää häpeän tunteen joka syntyy, kun on tehnyt hölmöä ja vieläpä muiden ihmisten katseiden alla. Silloin nolottaa. Nolo olo syntyy virheen seurauksena, mutta voi auttaa jatkossa toimimaan toisin. Hölmöilyt voi välttää tulevaisuudessa kuitenkin vain, jos virheistään oppii.

Teksti: Essi Huotari
Kuva: Amanda Pasanen

Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus leikkasi Suomen kehitystyöhön osoitettuja varoja huomattavasti, minkä seurauksena vuonna 2018 kehitysrahan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vain 0,38 %. Vielä muutama vuosi takaperin vastaava osuus oli noin 0,6 % BKT:sta. Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Norja ovat nostaneet kehitysrahansa määrän 0,7 % BKT:sta. Suomen toiminta on siis vastakkaista muihin pohjoismaihin nähden, mitä suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ja -toimijat pitävät vähintäänkin nolona. 

Kestävän kehityksen kattojärjestö Fingo ry onkin aloittanut kampanjan kehitysavun puolesta ja moni julkisuuden tai merkittävässä asemassa oleva henkilö on jo antanut sille tukensa. Nolo totuus -nimellä kulkeva kampanja pyrkii havahduttamaan poliitikkoja ja äänestäjiä vaalikevään 2019 edetessä siihen, että pystymme parempaan. 

Nolo totuus 

Vuonna 1970 YK asetti teollistuneille maille tavoitteen: kehitysavun tulisi olla 0,7 % bruttokansantuotteesta, minkä jälkeen EU-maat sopivat, että tavoite saavuttaisiin vuoteen 2015 mennessä. Kun muut pohjoismaat ovat pitäneet sopimuksesta kiinni, on Suomi puolestaan leikannut vuodesta 2014 lähtien kehitysrahansa määrää. Agenda 2030:n suuri periaate on se, ettei ketään saa jättää kehityksestä jälkeen. Valtioilla on yhteinen vastuu huolehtia kestävän kehityksen toteutumisesta sekä rajojensa sisällä että niiden ulkopuolella. Edeltävä hallituksemme ei ole pitänyt tästä periaatteesta kiinni. 

Vuonna 2016 toteutettujen leikkausten seurauksena myös kansalaisjärjestöjen rahoitus hupeni huomattavasti. Toimivan demokratia ja kestävä kehitys edellyttävät aktiivista kansalaisyhteyskuntaa, jossa järjestöjen toiminta on kriittisessä asemassa. Muun muassa monet Suomalaiset kehitysjärjestöt toimivat kaikista köyhimmillä, katastrofien tai konfliktien runtelemilla alueilla. 

”Köyhyyden poistaminen on ihmisoikeuskysymys ja kestävän kehityksen ensimmäinen tavoite. Planeetan tulevaisuuden turvaamiseksi on kaikkien maiden ja ihmisten mukanaolo välttämätöntä. Siksi tuen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista.” 
Tarja Halonen (Lähde: Fingo ry) 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 24687285935_f770870845_z-1.jpg
Kehitysavulla paitsi vähennetään köyhyyttä, myös ehkäistään ilmastonmuutoksen vahinkoja. Tompobulun vuoristokylässä Sulawesin saarella paikallinen kansalaisjärjestö on perehdyttänyt HYY:n ja Ulkoasiainministeriön tukemana kyläläisiä käyttämään luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Yhteistyön ansiosta pähkinäsadot ovat kolminkertaistuneet. Kuva HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan hankematkalta vuodelta 2015.

Kehitysavulla ehkäistään myös ilmastonmuutoksen vahinkoja 

Ilmastonmuutos on puhututtanut monia nyt kevään 2019 vaalien alla ja varsinkin nuoret ovat ilmaisseet huolensa päätöksentekijöiden aikaansaamattomuudesta. Ilmastonmuutos koettelee kaikkia ihmisiä globaalisti, mutta suurimman kärsimyksen ja menetykset se aiheuttaa jo valmiiksi haurailla alueilla. Kehittyvien maiden ihmiset joutuvat ensimmäisenä kohtaamaan ilmastonmuutoksen seuraukset ja jopa sadan miljoonan ihmisen on ennustettu vajoavan takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä, ellei lämpenemisen kierrettä saada pysäytettyä. Ilmastonmuutos onkin yksi suurimmista kehityskysymyksistä, jonka vahinkojen ehkäisemisessä kehitysapu on elintärkeää. 

Hallituskausi 2019–2023 

Fingo ry on julkaissut kampanjansa ohessa suositukset seuraavalle hallituskaudelle. Kehitysavun ja siihen suunnatun rahoituksen tulisi esimerkiksi olla pitkäjänteistä. Avun kestävät vaikutukset syntyvät hitaasti, jolloin tempoilevat poliittiset päätökset vievät pohjan kehitystyöltä. Suositukset on osoitettu päättäjille, mutta kevään vaaleissa kenellä tahansa on mahdollisuus ohjata seuraavan hallituksen linjaa kestävämpään suuntaan. Kevään vaaliuurnilla kannattaakin alan asiantuntijoiden mukaan äänestää eduskuntaan päättäjä, joka pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja on valmis toimimaan. Yhdessä voimme rakentaa reilumpaa maailmaa ja huolehtia kestävän kehityksen toteutumisesta kaikkialla. Sillä virheistään voi oppia ja toimia toisin jatkossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s