Mitä vaatteesi kertovat sinusta?

Muotia seuraavien vaatevalinnat ovat usein harkittuja ja hyvin tiedostettuja. Vaikkei muoti kiinnostaisikaan, on jokaisella oma tyylinsä. Vaatekaapin tai kaupan hyllyn äärellä kyse onkin aina valinnasta, oli se sitten tietoinen tai tiedostamaton sellainen. Vaatteet ovat itseilmaisun väline, jolla kerromme muille ihmisille sanatonta tarinaa itsestämme. Niillä on kuitenkin myös oma tarinansa, joka jää turhan usein itseilmaisumme varjoon. 

Teksti: Essi Huotari

Ihmisellä voidaan ajatella olevan kolme minää: henkinen, sosiaalinen ja materiaalinen minä. Koska kehon katsotaan olevan materiaalinen, ovat siihen suorassa fyysisessä kontaktissa olevat vaatteet omistamistamme tavaroista tärkeimpiä materiaaliselle minällemme. Vaatteet toimivat siten osaltaan sisäisen minämme ulkoisena ilmaisuvälineenä. Vaatteita on käytetty tähän tarkoitukseen kautta historian; osoittamaan omaa sosiaalista asemaamme ja merkitystämme yhteiskunnassa. 

Vaatteet ovat itseilmaisun väline 

Erilaisilla asuilla on ollut aina merkittävä rooli henkilön yhteiskunnallisen aseman viestittämisessä, puhumattakaan uskonnollisten ja kulttuuristen sanattomien viestien välittämisestä. Vaatteiden avulla välitetään viestejä ja korostetaan omaa identiteettiä, mikä on ihmisille ominaista käyttäytymistä ja jokaisen oikeus. Vaatevalintojen merkitys on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana korostunut entisestään ja voidaan sanoa, että olemme siirtyneet luokkayhteiskunnasta yksilöllisyyttä korostavaan kuluttajayhteiskuntaan. 

Yhteiskunta määrittelee pitkälti vaatteiden välittämät merkitykset ja yksilö muodostaa näiden merkitysten avulla itselleen sopivia asukokonaisuuksia. Mutta millaisen kuvan vaatteet kantajastaan välittäisivät, jos yhteiskunnan ja yksilön luomat merkitykset kuorittaisiin vaatteiden päältä ja jäljelle jätettäisiin vain niiden oma tarina? Olisiko vaatteiden sanaton viesti karu ja piittaamaton, vai kestävyyteen pohjautuva ja pyyteetön? 

Etelä-Afrikan suurin kierrätettyjen vaatteiden kirpputori. Burundi, Kenia, Ruanda, Tansania ja Uganda haluavat kieltää kierrätettyjen vaatteiden tuonnin maahan. Ne nähdään uhkana maiden omalle teollisuudelle ja taloudelle.
Kuva: BBC News, GettyImages

Vaatteiden elinkaari – tarina minäkuvan takana 

Pikamuoti on luonut kulutusta lietsovan tavan ajatella vaatteista. Ne mielletään helposti kertakäyttötavaraksi, jolloin niiden tarina raaka-aineista ja tehdastyöntekijöiden käsistä kaupan vaaterekille ja kuluttajan käytettäväksi on typistetty lähes arvottomaksi. Pitkien toimitusketjujen ja energiaintensiivisten tuotantotapojen vuoksi vaateteollisuuden on kuitenkin arvioitu tuottavan 10 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä, sen on esitetty aiheuttavan lähes 20 % maailman kaikista jätevesistä ja öljyntuotannon jälkeen vaateteollisuus nähdään luonnonympäristön ja ihmisten asuinsijojen pahimpana saastuttajana. 

Osaltaan syypää kertakäyttökulttuurin syntymiseen ovat vaatteiden halvat hinnat. Globalisaatio on mahdollistanut tuotekustannusten polkemisen minimaalisiksi, jolloin vaatteita voidaan valmistaa yhä enemmän ja entistä pienemmillä kustannuksilla. Kun ostopäätöstä ei tarvitse punnita, vaatteen todellinen arvo jää tiedostamatta ostohetkellä. Sama kehitys on ajanut vaateteollisuuden tilanteeseen, jossa sekä halpamerkkien että merkkivaatteiden valmistajat joutuvat polttamaan sen, mitä eivät saa myydyksi. Vaatteita tuotetaan ja ostetaan liikaa, säilötään käyttämättöminä kaappeihin ja kierrätetään tulvaksi asti kehittyviin maihin. Suuri osa vaatteista ja tekstiileistä päätyy Suomessakin edelleen kaatopaikalle ja poltettavaksi. Maailmanlaajuisesti vain 1 % vaatteista arvioidaan päätyvän kierrätettäväksi uusiokäyttöön. 

Maailmanlaajuisesti vain 1 % vaatteista arvioidaan päätyvän kierrätettäväksi uusiokäyttöön. 

Hintojen polkeminen johtaa tehtaiden työntekijöiden palkkojen leikkaamiseen. Esimerkiksi U.S. National Labor Committee on huolestuneena huomauttanut, että Kiinassa tehdastyöntekijä tienaa vain 12-18 senttiä tunnilta. Kansainvälinen kilpailu ajaa vaateteollisuutta maihin, joissa voidaan maksaa tätäkin pienempiä palkkoja. Vaatteita valmistetaankin enenevissä määrin köyhissä maissa kuten Hondurasissa ja Bangladeshissa. 

Vaatteiden taakka 

Toukokuussa 2018 kansainvälisistä vaatemerkeistä 12,5 % oli sitoutunut saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiatavoitteet, mikä tarkoittaa kasvihuonekaasujen vähentämistä 20 %:lla, energian tuottamista 20 %:sti uusiutuvalla energialla ja 20 %:ia energiatehokkaampaa tuotantoa. 

Vaikka maailmanlaajuisesti sekä kansalliset että kansainväliset vaatemerkit ovat siirtymässä vastuullisempaan tapaan toimia, kestävyyden kannalta suurin merkitys on kuluttajien käyttäytymisellä. Vaateteollisuus ja -merkit seuraavat kuluttajiensa haluja. Kestävää vaateteollisuutta syntyy, kun kuluttajien tietoisuus valintojensa ja ostokäyttäytymisensä vaikutuksista syvenee. Vaatteiden elinkaaren tiedostaminen, eli vaatteiden oman tarinan huomioiminen, pukeutumisessa on kestävän kehityksen ensimmäisiä pieniä, mutta suuria askelia. 

Ulkonäöllämme ja valinnoillamme emme vain välitä viestiä itsestämme, vaan kannamme mukanamme muiden katsottavaksi tuhansien ihmisten työn tulosta, tarinaa köyhyydestä, vesistöjen kuormittumisesta ja ympäristön pilaantumisesta sekä yritysten vastuuttomuudesta tai vastuullisuudesta. Kannamme mukanamme sen veden painon, joka vaatteittemme valmistamiseen on kulunut. Kuusituhatta kiloa on raskas taakka kantaa – sen verran kuluu housuparin valmistamiseen vettä – ja kuitenkin taakka, jonka usein unohdamme.

Tiedätkö missä vaatteesi on valmistettu?

Tiedätkö mistä materiaalista vaatteesi on tehty?

Osaatko hoitaa ja pestä vaatteitasi kestävästi?

Kunnioitatko vaatteittesi tarinaa tai toisin sanoen elinkaarta?

Mitä vaatteesi kertovat sinusta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s