Kimppu haastatteli kahta ulkomailla asuvaa suomalaista heidän kokemuksistaan ja identiteetistään. Juttusarjan toisessa osassa tutustutaan Kereniin, joka muutti Australiaan 10-vuotiaana perheensä mukana.
Teksti ja kuvat: Siru Tukiainen
Keren muutti 10-vuotiaana perheensä mukana Australiaan, Melbourneen. Hän on asunut maassa nyt 18 vuotta, eli miltei kaksi kertaa pidempään kuin hän ehti asua Suomessa. Keren sopeutui Australiaan hyvin, koska hän muutti sinne niin nuorena.
Autoin myös vanhempiani integroitumaan. Heille se oli vaikeampaa, eivätkä he ole vieläkään kokonaan integroituneet Australiaan, vaikka he haluavatkin ajatella niin.
Sopeutumisessa auttoi paljon myös se, että suurin osa varsinkin Melbournessa ja Sydneyssä asuvista australialaisista on kotoisin Australian ulkopuolelta.
Suomi on yhä rakas maa Kerenille ja hän tunteekin olevansa yhä suomalainen. Suomi on kuitenkin etäinen, sillä nuoruus on eletty Australiassa, eikä Keren ole päässyt vierailemaan Suomessa kuin kerran, vuonna 2015. Hän haluaisi kuitenkin matkustaa Suomeen uudelleen ja kenties tulla tänne työskentelemään valmistuttuaan, koska Kerenin sukulaiset ja lapsuuden muistot ovat täältä.

Australialaiseksi Keren ei itseään tunne.
En identifioidu australialaiseksi, koska se on niin monikulttuurinen maa ja Australialla ei ole omaa perintöä, historiaa, tapoja tai kulttuuria. Ensimmäiset valkoiset australialaiset olivat brittejä ja en todellakaan identifioidu niin.
Suomella taas on vahvat perinteet ja kulttuuri. Sodat, itsenäisyys, ruoka ja kansallispuvut ovat Kerenin mielestä asioita, jotka kuuluvat oleellisesti suomalaisuuteen. Australialla sen sijaan ei ole yhtä vahvoja perinteitä ja sen länsimainen historia on lyhyt. Australiassa on toki alkuperäisasukkaita, mutta heidän kulttuurinsa eroaa merkittävästi länsimaalaisista australialaisista.
Suomeenkaan Keren ei sopinut enää täysin hänen vieraillessaan täällä muutama vuosi sitten – hän ei ollut enää “tyypillinen suomalainen”. Hänen elekielensä ja aksenttinsa erosivat muista ja ihmiset huomasivat puheesta, että hän on asunut muualla. He myös luulivat, että Keren ei ole suomalainen, mikä oli kiinnostavaa, koska hän näyttää mielestään hyvin suomalaiselta vaaleine hiuksineen ja vihreine silmineen. Keren ei välillä tunne kuuluvansa mihinkään kaksoiskansalaisuuden ja nuorena Suomesta pois muuttamisen takia.
Suomalainen identiteetti on Kerenillä vuosien saatossa muuttunut. Australiassa asuessaan hän on korostanut suomalaisia juuriaan. Hän leipoo ja laittaa suomalaista ruokaa ja kuuluu suomalaiseen yhteisöön Melbournessa. Lisäksi hänen vanhemmillaan on sauna.
Yritän säilyttää sen, minkä tiedän olevan suomalaista.