Afrikan suuri vihreä muuri torjuu ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Teksti: Piia Sorvoja

Sahelin valtiot taistelevat ilmastonmuutosta ja aavikoitumista vastaan istuttamalla 8000 kilometrin mittaisen akaasiapuuvyöhykkeen Senegalista Djiboutiin. Tämä ”Suurena vihreänä muurina” tunnettu hanke käynnistettiin vuonna 2007. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on muuttanut miljoonien ihmisten elämää.

Sahelin taistelu aavikoitumista vastaan

Saharan eteläpuolella sijaitseva, Atlantin valtamereltä Punaisellemerelle ulottuva Sahel kuuluu maailman köyhimpien alueiden joukkoon. Alue on pitkälti kuivaa savannia ja siellä sijaitsevat kokonaan tai osittain muun muassa Senegal, Niger, Etiopia ja Djibouti. Sahelin valtiot ovat kamppailleet toistuvasti kuivuuden, nälänhätien, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Aluetta käsittelevä uutisointi keskittyy usein sitä kohtaaviin kriiseihin, mutta Sahelissa on käynnissä myös eräs kunnianhimoisimmista ilmastonmuutoksen vaikutusten ja aavikoitumisen vastaisista projekteista: Afrikan suuri vihreä muuri, englanniksi The Great Green Wall of Africa (GGW). Projektiin osallistuu 21 afrikkalaista valtiota, kuten Niger, Senegal, Burkina Faso, Mali, Kamerun ja Ghana. Sen tarkoituksena on istuttaa miljoonia kuivuutta kestäviä akaasiapuita noin 8000 kilometrin pituiselle ja 15 kilometriä leveälle alueelle halki koko Afrikan mantereen. Projektiin osallistuu 21 afrikkalaisen valtion hallitusten lisäksi ylikansallisia toimijoita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Afrikan unioni, Euroopan unioni sekä Maailmanpankki. Projektin kotisivuilla lasketaan, että valmistuttuaan Afrikan suuri vihreä muuri tulee olemaan kolme kertaa suurempi kuin Iso valliriutta.

Kriisistä kohti ratkaisua

Afrikan suuren vihreän muurin alkuperä voidaan jäljittää aina 1970- ja 1980-luvuille, jolloin Sahelia riivasi erityisen paha kuivuus. Tuosta ajankohdasta lähtien alueen ongelmana on ollut paitsi aavikoituminen, myös puiden biodiversiteetin köyhtyminen. Puiden keskimääräinen koko pieneni huomattavasti. Vuodesta 1983 lähtien Keski-Senegalissa suuret puut ovat vaihtuneet pitkälti pensaikkoon. Sahelin perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely ja karjanhoito, mikä on tuonut omat haasteensa herkälle alueelle. Väestön kasvaessa myös karjalaumojen koko on kasvanut: Nigeriassa karjan määrä kasvoi yksitoistakertaiseksi vuosina 1950-2006. Samalla ylilaiduntaminen on johtanut maaperän tiivistymiseen ja eroosioon, mikä on osaltaan avannut tietä aavikoitumiselle. Samalla ruoantuotanto on vaarantunut. 

Taistellakseen Sahelin sosiaalisia ja ekologisia ongelmia vastaan 11 alueen valtiota käynnistivät Afrikan unionin tukemana ”Suuri vihreä muuri” -hanke vuonna 2007. Hanke on laajentunut uudelleenmetsittämisprojektista monialaiseksi hankkeeksi, joka pyrkii puiden istuttamisen ja aavikoitumisen torjumisen lisäksi muun muassa torjumaan köyhyyttä ja nälkää, luomaan työpaikkoja, edistämään terveyttä ja hyvinvointia sekä torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Näin ”Suuri vihreä muuri” -hanke linkittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Puiden istuttaminen on kuitenkin edelleen hankkeen ytimessä.

Afrikan suuri vihreä muuri – yhteisöllisyyttä ja toivoa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana muurista on saatu valmiiksi 15 prosenttia. Tästä huolimatta vaikutukset Sahelin alueelle ja sen väestöön ovat olleet huomattavia. Nigeriassa on elvytetty yli 5 miljoonaa hehtaaria maata, Etiopiassa puolestaan 15 miljoonaa hehtaaria. Senegalissa, jossa hankkeen sanotaan olevan pisimmällä, on istutettu 12 miljoonaa puuta. Nigerissä on elvytetty 5 miljoonaa hehtaaria maata, minkä seurauksena maa tuottaa viljaa 2,5 miljoonan ihmisen ruuaksi. Elpyneen maan lisäksi vaikutukset ulottuva siis ruokahuollon puolelle ja yhteiskunnalliselle tasolle. Myös pohjaveden määrä on kasvanut ja kyläläiset ovat saaneet uusia työpaikkoja, sillä puut vaativat hoitamista. 

Muutosta on havaittu myös asenteissa ja maanviljelymenetelmissä: Smithsonian.com:in Jim Morrisonin haastattelemat Chris Reij ja Gray Tappan kertovat havainneensa Burkina Fasossa ja Nigerissä matkustaessaan tuhansien maanviljelijöiden palanneen hyödyntämään perinteisiä maanviljelymenetelmiä, minkä vuoksi maan tuottavuus on kasvanut huomattavasti. Reijin ja Tappanin mukaan Nigerin vihertymisen taustalla piilee muutos siinä, miten nigeriläiset maanviljelijät suhtautuvat puihin sekä miten he hoitavat niitä. 

Lähteet:

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Building Africa’s Great Green Wall. http://www.fao.org/3/a-i6476e.pdf

Gadzama, Njidda Mamadu (2017): Attenuation of the effects of desertification through sustainable development of Great Green Wall in the Sahel of Africa. World Journal of Science, Technology and Sustainable Development Vol. 14 No. 4, 2017. s. 279-289.

Great Green Wall (2019): https://www.greatgreenwall.org

Morrison, Jim (2016) The “Great Green Wall” Didn’t Stop Desertification, but it Evolved Into Something That Might. https://www.smithsonianmag.com/science-nature/great-green-wall-stop-desertification-not-so-much-180960171/Wade T. & Ndiaye, O. & Mauclaire, M. & Mbaye, B. & Sagna, M. & Guissé, A. & Goffner, D. (2017): Biodiversity field trials to inform reforestation and natural resource management strategies along the African Great Green Wall in Senegal. May 2018, Volume 49, Issue 3, s. 341–362. https://link-springer-com.libproxy.helsinki.fi/article/10.1007%2Fs11056-017-9623-3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s