Brasilian politiikan vaikutus kansainvälisiin ilmastosopimuksiin

Nova Roma do Sul, Brasilia. Kuva: Fernando Brasil (Unsplash)

Teksti: Sofia Yli-Hannuksela

Brasilia on toiminut useiden vuosien ajan ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä tukien kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Vuoden 2018 presidentinvaalit ja Jair Bolsonaron valinta presidentiksi muuttivat kuitenkin Brasilian ilmastopolitiikan suunnan.

Brasilia on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan Kioton sopimuksen vuodelta 1997, ja sekä hyväksynyt että ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2016. Pariisin sopimus oli merkittävä virstanpylväs kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Brasiliankin osalta, sillä se rikkoi muurin kehittyvien- ja teollisuusmaiden välillä. Kioton sopimuksen keskeisenä heikkoutena voi katsoa olevan sen rajoittuminen teollisuusmaiden päästöihin ja kehitysmaiden päästövähennystoimien jääminen sopimuksen ulkopuolelle. Kioton sopimus jatkoi vuoden 1992 Rio de Janeiron ilmastokokouksen linjaa suhteessa i-liitteen (teollisuusmaat) ja i-liitteen ulkopuolisiin maihin (kehittyvät maat), rakentamalla selkeän raja-aidan teollisuus- ja kehitysmaiden välille. Brasilia kuuluu tässä i-liitteen ulkopuolisiin maihin, eli kehitysmaihin. I-liitteen ulkopuolisten maiden varallisuus sekä päästötavoitteet vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi öljyntuottajamaat, kuten Saudi Arabia, ovat usein pyrkineet estämään tehokkaita ilmastotoimia, kun taas useat Latinalaisen Amerikan maat, kuten Chile ja Kolumbia, ovat olleet ilmastotoimissaan hyvin aktiivisia. Myös Brasilia kuului vielä tällöin ilmastotoimien aktiiviseen siipeen.

Esimerkiksi öljyntuottajamaat, kuten Saudi Arabia, ovat usein pyrkineet estämään tehokkaita ilmastotoimia, kun taas useat Latinalaisen Amerikan maat, kuten Chile ja Kolumbia, ovat olleet ilmastotoimissaan hyvin aktiivisia.

Brasilia toimi useiden vuosien ajan ilmastopolitiikan roolimallina ja tuki vahvasti myös Pariisin ilmastosopimusta. Yli 60 prosenttia Brasilian energiasta on tuotettu uusiutuvalla energialla; vesivoimalla, tuulella, auringolla sekä biomassalla. Vuosina 2005-2012 Brasilia kykeni vähentämään 80 prosentilla metsäkatoaan, joka on yksi suurimmista ympäristöongelmista myös muun muassa Argentiinassa ja Boliviassa. Metsäkadolla tarkoitetaan sademetsiin kohdistuvaa hakkuuta maatalouden, muun tuotannon tai infrastruktuurin tieltä.

Brasilia toimi useiden vuosien ajan ilmastopolitiikan roolimallina ja tuki vahvasti myös Pariisin ilmastosopimusta.

Vuonna 2018 Brasilian johtoon valittiin konservatiivipresidentti Jair Bolsonaro. Presidentti Bolsonaro vastustaa julkisesti ympäristöliikettä ja hänen ulkoministerinsä on kieltänyt ilmastonmuutoksen olemassaolon. Bolsonaron hallitus koostuu useista muistakin ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvista poliitikoista, mikä on tiennyt radikaalia suunnanmuutosta ympäristöpolitiikalle. Bolsonaron kaudella metsäkato on suurempaa kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen, ja esimerkiksi ympäristöministeriön budjetista on leikattu 95 prosenttia. Vaikka bioenergian sektoreille on asetettu kansallisia tavoitetta vuoteen 2030 saakka, on Brasilialla suunnitelmissa laajentaa myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä energianlähteenä. Bolsonaro vastustaa myös kansainvälistä yhteistyötä Amazonin suojelemiseksi siinä pelossa, että tämä heikentäisi Brasilian itsemääräämisoikeutta. Brasilia kuitenkin suostui ottamaan vastaan esimerkiksi G7-maiden tarjoaman avustuksen Amazonin metsäpaloja koskien syksyllä 2019, mutta sillä ehdolla, että Brasilia päättää itse, kuinka avustusvarat käytetään.

Bolsonaro vastustaa myös kansainvälistä yhteistyötä Amazonin suojelemiseksi siinä pelossa, että tämä heikentäisi Brasilian itsemääräämisoikeutta.

Brasiliassa haasteet YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksessa liittyvät kansallisen tason päätöksentekoon, jossa Pariisin sopimuksen mukaan ilmastonmuutosta ehkäisevät päätökset tulisi tehdä. Vuoden 2018 vaalien jälkeen Brasilian suunta on muuttunut äkillisesti. Tämä linkittyy Latinalaisen Amerikan politiikalle tyypilliseen jatkuvuuden puutteen kehykseen, mikä puolestaan synnyttää yhteiskunnallista epävarmuutta. Myös Brasilian siirtomaahistoria aiheuttaa skeptisyyttä ja periaatteellista vastustusta globaalin pohjoisen aloitteesta käydyssä ympäristökeskustelussa. Ilmastonmuutoksen puitesopimus on kuitenkin tärkeä suunnannäyttäjä siinä työssä, mitä Brasilian tulisi Amazonin sademetsien säilymiseksi tehdä ja mistä syistä. Pariisin ilmastosopimuksen määräämä läpinäkyvyys, sekä sopimuksen räikeästä rikkomisesta aiheutuva mediahuomio paljastavat Brasilian ilmastopolitiikan epäkohdat, mikä luo Brasilialle kansainvälistä painetta toimia.

Lähteet:

Pariisin sopimus ja kansainväliset ilmastotoimet, Tuula Honkonen ja Kati Kulovesi
Suomen Ilmastopaneeli Raportti 5/2019:
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Pariisin-sopimus-ja-kansainv%C3%A4liset-ilmastotoimet_final.pdf

Brasilian presidentti syyttää Amazonian metsäpaloista näyttelijä Leonardo DiCapriota, Yle, 1.12.2019:
https://yle.fi/uutiset/3-11097144

Kansainvälinen ilmastokokous COP25 siirtyi Brasiliasta Chilen kautta Espanjaan – ilmastonmuutos jää Etelä-Amerikassa muiden ongelmien jalkoihin, The Ulkopolitist, 27.11.2019:
https://ulkopolitist.fi/2019/11/27/kansainvalinen-ilmastokokous-cop25-siirtyi-brasiliasta-chilen-kautta-espanjaan-ilmastonmuutos-jaa-etela-amerikassa-muiden-ongelmien-jalkoihin/

Brazil Was a Global Leader on Climate Change. Now It’s a Threat. Forgein Policy, 4.1.2019:
https://foreignpolicy.com/2019/01/04/brazil-was-a-global-leader-on-climate-change-now-its-a-threat/

Brasilian Bolsonaro hyväksyy sittenkin ulkomaisen avun Amazonin metsä­palojen torjumiseksi, HS, 27.8.2019:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006217463.html

Lista maista, jotka allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen:
https://treaties.un.org/Pages/ViewDetails.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XXVII-7-d&chapter=27&clang=_en

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s