Teksti: Piia Sorvoja
Kolmannen navan jäätiköitä uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama sulaminen. Tämä tietäisi ongelmia veden saannissa yli 1,3 miljardille ihmiselle. Ladakhin alueella Pohjois-Intiassa on kehitetty luova ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Tämä ratkaisu on jäästupa, buddhalaista perinnettä ja insinööritaitoa yhdistävä keinojäätikkö.
Kolmannen navan sulavat jäätiköt
Aasian korkeat vuoristot, Himalaja ja Hindukuš, muodostavat yhdessä Tiibetin ylängön kanssa alueen, jota kutsutaan kolmanneksi navaksi. Sen valtavat jäätiköt ovat suurin makean veden varanto heti napa-alueiden jälkeen. Alue on kymmenen suuren joen alkulähde. Näiden jokien joukkoon kuuluvat muun muassa Jangtse ja Mekong. Joet tuottavat kastelu- ja juomavettä sekä vesivoimaa yli 1,3 miljardille ihmiselle. Vesivarannot ovat kuitenkin vaarassa saasteiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastonmuutos uhkaa sulattaa alueen jäätiköt, jolloin juomavettä riittää entistä harvemmalle Afganistanin, Bangladeshin, Intian ja Kiinan kaltaisilla väkirikkailla alueilla. Toisaalta jotkut maista kärsivät myös tuhoisista tulvista.
Aasian korkeat vuoristot, Himalaja ja Hindukuš, muodostavat yhdessä Tiibetin ylängön kanssa alueen, jota kutsutaan kolmanneksi navaksi.
Kolmannen navan alueella sijaitsee Ladakh. Se on kylmä aavikko Intian pohjoisosissa yli 3000 metrin korkeudessa. Sademäärät alueella ovat pieniä, tyypillisesti vain 100 mm vuodessa. Ladakhin kylien asukkaat ovatkin riippuvaisia jäätiköiden sulamisvesistä ja niiden ohjaamisesta oikeisiin kohteisiinsa, jotta maanviljely onnistuisi. Kylät kärsivät vesipulasta huhti-toukokuussa, jolloin sulamisvesien muodostamat virrat ovat vähäisiä. Kesäkuun puoleen väliin mennessä ongelmana on puolestaan jään ja lumen liian nopean sulamisen aiheuttamat tulvat. Maanviljely loppuu kokonaan syyskuun puoleen väliin mennessä, mutta jäätiköistä alkunsa saava veden virtaus jatkuu läpi talven. Tuolloin sitä ei kuitenkaan hyödynnetä.
Ladakh on kylmä aavikko Intian pohjoisosissa yli 3000 metrin korkeudessa.
Ladakhin asukkaat ovat ohjailleet vettä menestyksekkäästi lähes tuhannen vuoden ajan, mutta ilmastonmuutos on pahentanut vesipulaa ja tehnyt veden käsittelystä vaikeampaa. Alueen asukkaat ovat joutuneet keihttämään uudenlaisia ratkaisuja vesikriisiin. Sonam Wangchuk, Ladakhista kotoisin oleva insinööri, on keksinyt paikallisia perinteitä ja insinööritaitoja yhdistävän luovan ratkaisun – jäästupan.
Jäästupa – buddhalainen perinne kohtaa luovat ratkaisut
Ladakhin jäästupan muoto ja nimi ovat peräisin alueen valtauskonnosta, buddhalaisuudesta. Stupa on buddhalainen pyhä rakennus, jossa säilytetään pyhäinjäännöksiä. Ne ovat tyypillisesti peräisin merkittäviltä buddhalalaisilta opettajilta, tai itse Buddhalta. Muodoltaan stupat muistuttavat usein kypärää, mutta ne poikkeavat toisistaan ulkoasultaan sekä kooltaan. Monissa buddhalaisissa maissa ne ovat suosittuja pyhiinvaelluskohteita. Sri Lankassa ja Kaakkois-Aasian theravāda-buddhalaisissa maissa stupat ovat muodoltaan perinteisiä: niissä on neliön mallinen pohja, pyöreä keskiosa ja päivänvarjo huipulla. Thaimaassa ja Burma/Myanmarissa stupat ovat kolmiomaisempia, kullalla silattuja rakennuksia. Buddhalaisissa maissa stupia on lukuisia, mutta uskonnon levitessä perinteisten alueittensa ulkopuolelle, niitä on rakennettu myös länsimaihin. Maailman pohjoisin stupa rakennettiin tiibetiläisen perinteen mukaisesti Suomen Siikaisiin vuonna 2001. Buddhalaisille stupa on muun muassa rauhan, tasapainon ja vapautumisen symboli.
Jäästupat ovat kolmiomaisia rakennelmia, jotka syntyvät, kun ylävirtaan putkien avulla kuljetettu sulamisvesi jäätyy kehikon päälle.
Jäästupat ovat kolmiomaisia rakennelmia, jotka syntyvät, kun ylävirtaan putkien avulla kuljetettu sulamisvesi jäätyy kehikon päälle. Tämä tehdään talvella, jolloin vettä ei hyödynnetä. Ladakhin talviyön lämpötila voi laskea 50 asteeseen, joten vesi jäätyy nopeasti. Näin syntyvä epätasaisen pinnan omaava keinojäätikkö sulaa hitaasti, joten vettä riittää pitkälle kesään asti. Kesäkuussa vettä saadaan varsinaisista jäätiköistä. Koska jäästupat sulavat kesään mennessä, ne rakennetaan joka talvi uudestaan. Jäästupien koko ja määrä vaihtelevat. Esimerkiksi Phyang-nimisessä kylässä jäästupien koko on vaihdellut 4,57 metristä 18,28 metriin.
Epätasaisen pinnan omaava keinojäätikkö sulaa hitaasti, joten vettä riittää pitkälle kesään asti.
Sonam Wangchuck rakensi ensimmäisen jäästupan prototyypin yhdessä tiiminsä kanssa talvella 2013-2014. Se rakennettiin SECMOL Alternative Instituten kampukselle. Paikka oli aurinkoinen ja sijaitsi Leh-laakson alavimmalla paikalla. Jäästupa oli vielä toukokuun ensimmäisenä päivänä kolmen metrin korkuinen, joten koetta pidettiin onnistuneena. Jäästupien määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2019 rakennettiin 12 jäästupaa, mutta vuonna 2020 niitä on rakenteilla jo 25.
Keinojäätiköt eivät ole uusi idea Ladakhin alueella: niitä on rakennettu aiemmin 4000 metrin korkeuteen. Sonam Wangchuck jalosti keinojäätiköt paikasta riippumattomiksi jäädyttämällä veden valtavien kartioiden muotoon. Nimittämällä näitä kartioita stupiksi ja linkittämällä ne buddhalaiseen perinteeseen, hän on tehnyt niistä paikallisten silmissä hyväksyttävämpiä. Nyt monia jäästupia koristavat buddhalaiset rukousliput.
Nimittämällä näitä kartioita stupiksi ja linkittämällä ne buddhalaiseen perinteeseen, hän on tehnyt niistä paikallisten silmissä hyväksyttävämpiä. Jäästupan muoto ja nimi ovat peräisin alueen valtauskonnosta, buddhalaisuudesta. Stupa on buddhalainen pyhä rakennus, jossa säilytetään pyhäinjäännöksiä.
Projektin vaikutukset
Jäästupien rakentaminen on siinä määrin uusi projekti, että sen pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Toistaiseksi tulokset ovat olleet lupaavia. Jäästupat ovat kyenneet varastoimaan vettä pitkiksi ajoiksi ja tarjonneet siten luotettavan vedenlähteen yli Ladakhin kuivimpien kuukausien. Phyang-kylässä jäästupan avulla on turvattu taimipellon kukoistus entisellä aavikolla. Jäästupat ovat herättäneet kiinnostusta paitsi paikallisissa, myös Ladakhin ulkopuolella. Seurauksena voi olla turismin lisääntyminen, mikä puolestaan johtaisi kotimajoituksen kasvuun. Myös uuden yliopiston perustamista on veikkailtu.
Lähteet:
Clouse, Carey (2017) The Himalayan Ice Stupa: Ladakh’s Climate-adaptive Water Cache, Journal of Architectural Education, 71:2, 247-251, DOI: 10.1080/10464883.2017.1340781
Gothoni, Rene & Mahāpañña (Niinimäki, Mikael). (1990). Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Helsinki: Gaudeamus.
Harvey, Peter. (2012). An introduction to Buddhism: Teachings, history and practices. Cambridge University Press.
The Ice Stupa Project (2020) icestupa.org
Thethirdpole.net (2020)
https://www.thethirdpole.net/en/about/
The Tribune (2020)
https://www.tribuneindia.com/news/for-water-conservation-ladakh-to-hold-ice-stupa-competition-33493
kimppu.com 