
Teksti & kuvat: Tia Seppänen
Maailman digitalisaatio on ottanut valtavan harppauksen viimeisen vuosikymmenen aikana ja sen myötä yhä useampi julkinen keskustelu käydään verkossa. Internet ja sosiaalisen median alustat ovat aiempaa merkittävämmässä roolissa myös lasten, nuorten ja nuorten aikuisten elämässä. Etenkin nuoret kokevat sosiaalisen median käytön usein omakseen. Globaalin pandemian myötä, yhteiskuntien eristyskausien aikana verkkotilojen tärkeys korostuu niin sosiaalisen yhteydenpidon, kuin myös julkisen keskustelun ja vaikuttamisen alustoina. Julkisissa verkkotiloissa tapahtuva häirintä sekä vihapuhe ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana. Yhä populistisemmat voimat ovat ottaneet valtaa keskustelussa ja osaltaan normalisoineet vihapuhetta anonyymistä huutelusta osaksi ihan arkistakin keskustelua. Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan naisten riski joutua vihapuheen sekä seksuaalisen häirinnän uhriksi on viisinkertainen miehiin verrattuna, vaikka naisia onkin yli puolet maapallon väestöstä. Jokin on siis pahasti vialla, mutta mikä?
Naisiin kohdistuva verkkohäirintä on osa sukupuolittuneen väkivallan jatkumoa
Vaikka sukupuolten välistä tasa-arvoa on tietoisesti pyritty parantamaan, ei maailmassa ole yhtään valtiota, joissa naiset olisivat yhdenvertaisia miesten rinnalla. Yksi eriarvoisuuden ruumiillistuma on naisiin kohdistuvan väkivallan määrä, joka on jo pitkään ollut hälyttävällä tasolla monissa eri maissa. “Yhdenvertaisuuden mallimaana” pidetty Suomikin on itse asiassa naisille Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa. Sukupuolittunut väkivalta ulottaa juurensa syvälle yhteiskunnan asenteisiin sekä vääristyneisiin mielikuviin naisten ja miesten välisistä eroista.
Vaikka roolit ja hierarkiat ovat toki myös vaihdelleet ihmiskunnan historiassa, pidetään naisia yleisesti ottaen heikompana sukupuolena ja kykenemättömämpinä useisiin vaativiin tehtäviin. Science-lehdessä vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan jo 6-vuotiaiden tyttöjen on huomattu omaksuneen käsityksen, jossa pojat ovat heitä verrattain älykkäämpiä ja sopivat paremmin älyllisesti haastaviin ammatteihin ja aktiviteetteihin. Osittain tiedostamatta omaksutut patriarkaaliset asenteet naisten heikkoudesta asettavat naisoletetut epätasa-arvoiseen asetelmaan uran ja asiantuntijuuden lisäksi heidän ihmissuhteissaan ja jokapäiväisessä arjessaan, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhan muodossa. Jos sukupuolten epätasa-arvon myötä naiset kohtaavat jo arjessaan merkittävästi enemmän syrjintää ja väkivaltaa, peilaantuu tuo asetelma luonnollisesti myös verkkotiloihin. Vaikka myös naissukupuoliset syyllistyvät verkkohäirintään ja miesoletetutkin sitä kokevat, on huomionarvoista, että naiset saavat vihapostia ja häiritseviä viestejä monikertaisesti sekä yleistäen juuri miehiltä.

Digitalisaation kasvun myötä erityispiirteitä omaava nettiviha on yleistynyt
Globaalin digitalisaation myötä useat yhteiskunnan toimet ja etenkin julkinen keskustelu ovat siirtyneet verkkoon. Myös yhä useammilla naisilla on sinne pääsy ja etenkin nuoret naiset hyödyntävät sosiaalisen median alustoja arjessaan. Samalla näiden kehitysten myötä on kasvussa myös naisiin kohdistuvan verkkohäirinnän määrä. Nettivihan erityispiirteisiin lukeutuu sen levittämisen matala kynnys; usein vihapuhetta kun voi levittää jopa anonyymisti -milloin ja missä vain ja kohdistaa keneen vain. Verkossa häiriköinnin negatiivisista seurauksista ei välttämättä tule lainkaan palautetta. Ahdistelu ja jopa laittomat uhkaukset on mahdollista esittää ilman suurta pelkoa kiinnijäämisestä. Häirintään on haastava puuttua.
Internetin alustojen ominaispiirteet mahdollistavatkin osaltaan naisiin kohdistuvan asenteellisuuden kasaantumisen etenkin julkisissa keskustelutiloissa näkyvien naisoletettujen ympärille. Verkkoväkivalta ei kuitenkaan valitettavasti jää vain yksittäisiin kommentteihin sillä verkkotilat sallivat vihaviestien laajan näkyvyyden, tallentumisen ja kohdentamisen yksilön lisäksi kokonaisiin ihmisryhmiin. Yksityisenä lähetettyjen vihaviestien jatkeeksi naisten kohtaama häirintä on saanut sosiaalisen median alustojen yleistymisen myötä julkisen muodon, jossa uhrit joutuvat kohtaamaan heihin kohdistuvan vihapuheen merkittävän yleisön edessä. Naisten on tutkittu olevan myös miehiä haavoittuvaisempia vihapuheen edessä, jolloin sukupuolittunut verkkohäirintä rampauttaa merkittävästi internetin yhdenvertaista käyttöä sekä heijastuu ihmiselämän muihin osa-alueisiin.
Verkkoväkivalta kaventaa edustuksellista demokratiaa
Internet on merkittävä vaikuttamisen työkalu ja sen kautta on mahdollista puhutella ihmisiä ympäri maailman. Nettiaktivismista on tullut tehokas keino osallistua yhteiskunnallisen muutoksen ajamiseen ja poliittinen ajatustenvaihto käydään pitkälti useiden verkkoalustojen kautta. Moni ei kuitenkaan uskalla avata suutaan julkisesti ja häirintä vie aikaa ja energiaa myös jopa ammattipoliitikkojen vaikuttamistyössä. Julkisessa keskustelussa peilaantuvat asenteet ja oletukset ruokkivat jo valmiiksi epäsuhdassa olevia sukupuolten välisiä kuiluja.
Verkkoviha johtaa pahimmillaan kokonaisen sukupuolen systemaattiseen hiljentämiseen, joka on valtava lovi edustuksellisen demokratian toteutumiselle sekä yhdenvertaisten yhteisöjen rakentumiselle. Monet ovat kertoneet perääntyneensä esimerkiksi poliittiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön lähtemisestä juurikin vihapuheen kohtaamisen pelossa. On koko yhteiskunnan etu, kun päätöksenteossa voidaan kuulla ja nähdä kaikkien sukupuolien kokemuksia ja mielipiteitä yhteisistä asioista monipuolisesti eri ihmisryhmiä osallistaen. Sukupuolittunut, sekä etenkin vähemmistöihin kohdistuva verkkoviha hiljentää politiikasta kokonaisia ihmisryhmien ääniä ja osaltaan hankaloittaa yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden rakentamista.
Kuinka verkkoväkivaltaa voidaan vähentää?
Globaalin, moniperustaisen tasa-arvotyön tekemisen ja sen tukemisen lisäksi on tärkeää, että erityisesti teknologisilta alustoilta sekä it-alan yrityksiltä ja toimijoilta edellytettäisiin sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden toteutumisen huomioiminen tuotteissaan jo kehittämistyön aikana. Vihapuheeseen tulisi puuttua laajemmin myös poliittisten ohjauskeinojen kautta; esimerkiksi Suomi on saanut EU:lta huomautuksen vihapuheen epäonnistuneesta vähentämisestä. Vihapuhetta ei ole onnistuttu vielä määrittelemään riittävän selkeästi sitä koskevien lakien kehittämiseksi. Monien maiden lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan niin, että sen vapauden turvin ei ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia saisi loukata.
On selvää, että työ vihapuhekulttuurin ja sukupuolittuneen, moninaisen väkivallan kitkemiseksi on kipeästi kesken ympäri maailman. Asian edistämiseksi erityisesti teemasta puhuvien naisvaikuttajien ja -tutkijoiden työ on tällä hetkellä kytkettynä ilkeään noidankehään verkkovihan voiman edessä. On haastavaa puhua ihmisoikeusrikkomuksista julkisesti verkossa, kun jo lähtökohtaisesti vaikuttamisalusta keskustelukulttuureineen on keskustelijan sukupuolen suhteen merkittävän eriarvoistava. Siksi on kaikkien verkonkäyttäjien vastuulla osallistua yhdenvertaisemman verkon ja sitä kautta yhdenvertaisempien yhteiskuntien rakentamiseen, sukupuolesta riippumatta.
Kirjoittaja on kestävyystieteiden opiskelija, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä kuntavaaliehdokas, joka kohtaa työssään jatkuvasti sukupuolittunutta verkkoväkivaltaa.
Lähteet:
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI), Council of Europe. Suomea koskeva raportti 9/2019: (verkkosivu luettu 9.3.21 https://rm.coe.int/fifth-report-on-finland-finnish-translation-/1680972fa8)
Bian, L., Leslie, S. J., & Cimpian, A. (2017). Gender stereotypes about intellectual ability emerge early and influence children’s interests. Science, 355(6323), 389-391.
Nadim, M., & Fladmoe, A. (2019). Silencing women? Gender and online harassment. Social Science Computer Review, 0894439319865518.
https://yhdenvertaisuus.fi/vihapuhe (Verkkosivu luettu 9.3.21)
https://yle.fi/uutiset/3-11167864 “Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös” (Verkkosivu luettu 9.3.21)
#VaalitIlmanVihaa on Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n vihapuheen ja häirinnän vastainen kampanja. Kampanja lisää tietoisuutta vihapuheesta ja sen vaikutuksista, tarjoaa tukea sitä kohdanneille sekä kannustaa naisia lähtemään ehdolle kuntavaaleissa.