Liiketoiminnalla kohti parempaa maailmaa

Oletko kärryillä, mitkä ovat nykyisellään Suomen kehitysyhteistyön painopisteet? Vuoden 2016 kehityspoliittisen selonteon mukaan Suomi pyrkii edistämään kehittyvien valtioiden talouksien vahvistumista tukemalla niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta investointeihin. Selonteossa korostetaan myös suomalaisten yritysten roolia kehitysyhteistyön toimeenpanijoina. Esittelemme nyt viisi kyseistä yksityisen sektorin rahoitusinstrumenttia.

Teksti: Riikka Ilmonen
Kuva: Christine Roy (Unsplash)

1. Finnfund

Finnfund on kehitysrahoituslaitos, joka tarjoaa riskirahoitusta investointeihin kehittyvissä maissa. Se pyrkii luomaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä tukemalla kannattavaa ja vastuullista yritystoimintaa. Finnfundin investointeihin tulee liittyä Suomen intressi: tuettu hanke voidaan toteuttaa esimerkiksi suomalaisyrityksen kanssa tai toimintaan voi liittyä Suomelle tärkeä kehityspäämäärä. Hankkeiden tulee tuottaa taloudellisen voiton lisäksi myönteisiä kehitys- ja ympäristövaikutuksia. Finnfundin käyttämiä rahoitusinstrumentteja ovat osakepääomasijoitukset, investointilainat ja välirahoitus.

Finnfund sai paljon julkisuutta 2015, kun kehitysyhteistyöhön tehtyjen leikkausten yhteydessä sitä pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on kritisoinut Finnfundia muun muassa sijoituksista veroparatiiseihin ja epäeettisiin hankkeisiin.

2. Finnpartnership

Finnpartnership on liikekumppanuusohjelma, joka tarjoaa suomalaisyrityksille taloudellista tukea ja neuvontapalveluita kehitysmaaliiketoimintaan. Finnpartnershipin rahoitus on tarkoitettu hankkeen suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin, ja sitä voidaan myöntää 30-85 prosenttiin hyväksyttävistä hankekustannuksista.

Tukea voivat hakea suomalaisyritykset ja toimijat, jotka tähtäävät pitkäaikaiseen, kaupalliseen ja kannattavaan liiketoimintaan kehitysmaissa. Tuettavilla hankkeilla tulee myös olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissaan. Finnpartnershipin kautta on investoitu 1,6 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä, ja yksittäiset myönnetyt tuet ovat enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

3. Business with Impact, BEAM

Business with Impact eli BEAM on ulkoasiainministeriön ja Tekesin yhteishanke, joka toimii vuosina 2015-2020. Hanke on Tekesin hallinnoima ja sen budjetti on 50 miljoonaa euroa, josta puolet on yksityistä rahoitusta. BEAM tukee yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen innovaatioiden kehittämistä.

Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvion mukaan “ohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat kasvuvaiheessa olevat yritykset, jotka haluavat laajentaa tuotteeseen tai palveluun perustuvaa liiketoimintaa kehittyville markkinoille”. BEAM tarjoamaa avustusta on mahdollista saada 100 000 euroon saakka. Avustuksen lisäksi ohjelman puitteissa voi saada lainaa.

4. Julkisen sektorin investointituki, PIF

Julkisen sektorin investointituki (public sector investment facility, PIF) on korkotukiluottoinstrumentti. Sen tarkoituksena on tukea kehittyvissä maissa tehtäviä julkisen sektorin investointeja, joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja asiantuntijuutta. Lainaa myönnetään hankkeille vähintään 2 miljoonaa euroa, mutta yleensä lainat ovat olleet noin 10-20 miljoonan euron suuruisia. Investointilainan takaaja toimii Finnvera.

5. Team Finland

Team Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä näiden ohjauksessa toimivien julkisrahoitteisten organisaatioiden muodostama verkosto. Suomalaisyritysten toimintaa kehittyvissä maissa tuetaan esimerkiksi Kehittyvien maiden ja Digital Africa -kasvuohjelmien kautta.

 

Kehityspolitiikka on kokenut suuria muutoksia olemassaolonsa aikana. Julkisrahoitteiset köyhyyden poistoon tähtäävät ohjelmat ovat saaneet seurakseen uusia, yksityistä rahoitusta hyödyntäviä instrumentteja. On kiinnostavaa seurata, miten kehityspolitiikka tulee muotoutumaan tulevina vuosina. Lisääntyykö yksityisen toimijoiden rooli entisestään, ja jos kyllä, kuinka se tulee vaikuttamaan kehitysrahoituksen määrään ja toimijoiden väliseen työnjakoon?

Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvio 2017
Kehityspoliittinen selonteko

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s