Vuonna 2013 Facebookin kehittäjät esittelivät palvelun, jonka oli määrä mullistaa köyhien maiden pääsyn verkkoon. Vuonna 1991 perustettu World Wide Web on mullistanut demokraattisen tiedonsaannin mahdollisuudet, mutta maailmanlaajuisesti edelleen vain vajaalla kolmasosalla maailman ihmisistä on pääsy internetiin. Palvelun oli määrä hälventää osaltaan jakolinjaa rikkaiden ja köyhien maiden välillä tarjoamalla ilmaista nettisisältöä niille köyhien maiden asukkaille, joilla ei ole varaa internetiin.
Teksti: Anna Holpainen
Kuvat: Unsplash, ISO Republic
Kahden kerroksen väkeä
Mobiiliverkon piiriin kuuluu jopa 85% maailman ihmisistä, mutta datasiirtomaksut saattavat köyhissä maissa olla niin korkeita suhteessa tulotasoon, että käytännössä pääsyä nettiin ei ole. Tietoverkkoprojekti Internet.org (sittemmin Free Basics by Facebook) perusajatus on tarjota ilmaista mobiilisisältöä juuri näille köyhien maiden kuluttajille.
Vuonna 2014 lanseerattu palvelu oli toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin mukaan jo vuonna 2015 mahdollistanut 15 miljoonan ihmisen pääsyn internetiin 38 maassa Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa. Sisällön määrä on rajallinen, mutta se mahdollistaa esimerkiksi maanviljelyssä oleellisten säätiedotusten seuraamisen. Liiketoimintamallia on kuitenkin kritisoitu globaalin vastuun näkökulmasta kestämättömäksi, ja siihen liittyy useita eettisiä ongelmia.
Free Basics mahdollistaa sensuroinnin
Ensimmäinen ongelma liittyy verkon tietoturvariskeihin. Free Basics ei blokkaa olemassaolevia nettisivuja, vaan rakentaa suljettua ”varjointernetiä” maailmanlaajuisen verkon rinnalle. Kun operaattorin asiakas siirtyy käyttämään maksullisen internetin sijaan Internet.orgia, operaattori katkaisee yhteyden internetiin ja yhdistää käyttäjän suljettuun systeemiin. Maailmanlaajuisen internetin tarjontaan pääsee siis käsiksi ainoastaan tavallisen, maksullisen internetin kautta.
Köyhissä maissa käytetään edelleen pääosin halpoja puhelimia, joissa salattu HTTPS-yhteys ei toimi, ja koska tieto kulkee salaamattomana ja ainoastaan Facebookin omien palvelimien kautta, se on käytännössä sekä operaattorin, Facebookin että paikallisten viranomaisten saatavissa. Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksia puolustavan Electronic Frontier Foundationin (EFF) mukaan suljettu verkko myös mahdollistaa sisällön sensuroinnin vapaata internetiä helpommin.
Free Basics on rajattu ja epätasa-arvoinen
Tietoverkon tasa-arvoisuuden periaatteen mukaan palveluntarjoajien tulee kohdella kaikkea verkkoliikennettä tasa-arvoisena, ja sen pyrkimyksenä on välttää yritysten vallan lisääntyminen internetissä. Free Basics loukkaa periaatetta asettamalla köyhät käyttäjät eriarvoiseen asemaan muiden kanssa mm. rajoittamalla sisältöä, kommentointimahdollisuuksia sekä kuvien ja videoiden toistamista.
Helmikuussa 2016 tarjolla oli edelleen keskimäärin alle sata maakohtaista sivustoa, mikä on häviävän murto-osan verran maailmanlaajuisen internetin yli miljardista yksilöllisestä sivustosta. Free Basics tarjoaa käyttäjilleen siis vuonna 2016 suunnilleen yhtä monta sivua, kuin WWW sen alkuvuosina: vuonna 1993 internetissä oli vain 120 sivustoa. EFFin mukaan Free Basics ei itseasiassa edes ole internet siinä merkityksessä, kuin se länsimaissa ymmärretään, eli vapaa ja tasa-arvoinen.
Free Basics ei tavoita köyhimpiä käyttäjiä
Vastoin Zuckerbergin väitettä Internet.org ei ole onnistunut tavoitteessaan tuoda uusia käyttäjiä palveluidensa piiriin. Operaattoreille vuonna 2015 tehdystä kyselystä paljastui, että suuri osa palvelun käyttäjistä maksaa samaan aikaan myös datasiirtomaksuja, mikä viittaa siihen, että palvelu on onnistunut lähinnä houkuttelemaan käyttäjiä maksullisesta maailmanlaajuisesta internetistä pienemmän kännykkälaskun toivossa.
Vaikka palvelun kustannukset valuvat Facebookin sijaan paikallisille yhteistyöoperaattoreille, on toiminta näille silti kannattavaa, sillä ilmainen palvelu houkuttelee asiakkaita vaihtamaan operaattoria. Selvää on myös, että projektin ensisijainen tarkoitus on houkutella uusia käyttäjiä Facebookin omien palveluiden pariin.
Vastuuta tarvitaan myös verkossa
Palvelun maailmanvalloitusta on seurattu myös länsimaissa, mutta laajempaa mediahuomiota se herätti vasta alkuvuodesta. Intian viranomaiset kielsivät helmikuussa 2016 palvelun toiminnan maassa perustellen kantansa nimenomaan verkon neutraaliuden periaatteella. Intian tapaus muistutti, että globaali vastuu yltää 2000-luvulla aivan uusille alueille, paljon tehdasalueiden ja saastuneiden juomavesien ulkopuolelle.
Brändäämällä itsensä hyväntekijöiksi yritykset pyrkivät muokkaamaan käsitystämme yritysvastuun luonteesta. Zuckerbergin mukaan on vastuutonta, jos ylevien periaatteiden vuoksi jätämme hyödyntämättä mahdollisuuden, jonka yritys – toki pyyteettömästi – tarjoaa.
Vastuuttomampaa kuitenkin on, jos valtio ajattelee kansalaisten parasta lyhytnäköisesti. Pitkällä tähtäimellä ilmainen palvelu tulee nimittäin myös käyttäjille itselleen kalliiksi: yhden toimijan etulyöntiasema vääristää markkinoita, mikä puolestaan hankaloittaa valtioiden pyrkimyksiä tarjota kansalaisille pääsy oikeaan internetiin kohtuullisella hinnalla. Zuckerbergin omin sanoin: who could possibly be against this?
Lähteet:
https://www.eff.org/deeplinks/2015/05/internetorg-not-neutral-not-secure-and-not-internet
http://fortune.com/2015/09/26/facebook-internet-org-free-basics/’
http://trai.gov.in/WriteReadData/PressRealease/Document/Press_Release_No_13%20.pdf
https://developers.facebook.com/docs/internet-org/platform-technical-guidelines
https://backchannel.com/how-india-pierced-facebook-s-free-internet-program-6ae3f9ffd1b4#.q2kq2nrmq
kimppu.com 