Teksti: Johanna Hakanen, Riikka Ilmonen ja Maria Autio
Kuva: Riikka Ilmonen
Suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund nousi otsikoihin vuonna 2015 valtion kehitysyhteistyövaroihin kohdistuneen päätöksen myötä. Samalla kun kehitysyhteistyöjärjestöiltä leikattiin tukea mittavasti, pääomitettiin Finnfundia yli 100 miljoonalla eurolla. Arvovalintana pidettyjä leikkauksia kritisoitiin voimakkaasti etenkin kehitysyhteistyöjärjestöjen taholta. Toisaalta leikkausten myötä keskustelu tarpeesta saada myös yksityinen sektori osallistumaan kehitysyhteistyöhön on lisääntynyt. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta päätti lähteä tutustumaan tähän viime aikoina voimakasta kritiikkiäkin saaneeseen toimijaan.
Rahoitusyhtiön toimintaa vierailijoille selvensivät muun muassa Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi, ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija Marjaana Palomäki sekä kehitysvaikutusneuvonantaja Veera Iija. Paikalle saapui noin 20 innokasta opiskelijaa ainakin Helsingin yliopiston valtio-, oikeus-, ympäristö-, luonnon- ja maataloustieteellisistä tiedekunnista, mikä todistaa aiheen kiinnostavan monien eri alojen osaajia.
Taustalla on oletus, että satsaamalla kehitysmaan yksityiseen sektoriin luodaan työpaikkoja ja verotuloja, minkä kautta tuotetaan epäsuorasti myös kehitysvaikutuksia. Kehitysvaikutusten arviointi on kuitenkin erittäin vaikeaa.
Vierailu pyörähti käyntiin rahoitusyhtiön toiminnan yleisellä esittelemisellä: Kangasniemen mukaan Finnfund on kehitysrahoituslaitos, joka rahoittaa kannattavia yrityshankkeita kehitysmaissa, pyrkien näin edistämään valtioiden kehitystä. Toiminnallaan Finnfund jakaa yritysten riskejä ja alentaa investointikynnystä, pyrkien siten mahdollistamaan suurten ja pitkäaikaisten hankkeiden ja investointien onnistumisen. Rahoituskohteiden on oltava luonteeltaan sellaisia, että niiden oletetaan olevan taloudellisesti kannattavia. Vaikka tähän kannattavuustavoitteeseen ei aina päästä, Kangasniemi kertoi Finnfundin kuitenkin pyrkivän joustamaan ja jatkamaan tukea, mikäli toiminnan voidaan odottaa kääntyvän kannattavaksi tai tukemisen lopettamisen aiheuttavan merkittäviä ongelmia alueella.
Palomäen mukaan Finnfundin kohdemaissa on usein hyvin haastavat toimintaympäristöt. Tämän vuoksi rahoittajan ja asiakasyrityksen on tehtävä varsinkin ensimmäisinä vuosina tiivistä yhteistyötä, jotta ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen etenee suunnitellusti. Lähtökohtana arvioinnissa käytetään kunkin kohdevaltion ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyvää lainsäädäntöä. Monien valtioiden YVA:ssa olevat standardit ovat kuitenkin Finnfundin periaatteiden mukaan liian alhaisia. Tällöin hanketta arvioidaan lisäksi kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n standardien valossa. Standardien pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma, johon asiakasyrityksen tulee sitoutua. Toimenpidesuunnitelman aikataulussa voidaan joustaa, mutta tarvittaessa rahaerät voidaan myös sitoa tiettyjen toimenpiteiden suorittamiseen.
On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät leikkaukset olleet myöskään Finnfundin toiminnan kannalta positiivinen asia. Järjestöjen toiminta usein helpottaa myös Finnfundin ja sen tukemien yritysten toimintaa.
Finnfundin taustalla on oletus, että satsaamalla kehitysmaan yksityiseen sektoriin luodaan työpaikkoja ja verotuloja, minkä kautta tuotetaan epäsuorasti myös kehitysvaikutuksia. Kehitysvaikutusten arviointi on kuitenkin Iijan mukaan erittäin haastavaa, koska tutkittavien muuttujien mittaaminen ei ole aina yksiselitteistä. Joitakin paikallisia vaikutuksia voidaan arvioida, mutta monien vaikutusten arviointi on lähes mahdotonta. Miten voidaan mitata, mistä tarkalleen esimerkiksi demokratian vahvistuminen tai lukutaitoisten osuuden kasvaminen oikeastaan johtuvat?
Kehitysvaikutusten arvioinnin vaikeus on selvästi ongelma, joskin sen voidaan nähdä koskevan myös perinteistä kehitysyhteistyötä. Iljan mukaan Finnfund pyrkii arvioimaan hankkeidensa vaikutuksia esimerkiksi keräämällä soveltuvia indikaattoreita. Arviointitapoja myös kehitetään, jotta vaikutuksista saataisiin enemmän tietoa. Työssä hyödynnetään useita kansainvälisiä indikaattoreita, koska tarkoituksena on käyttää mahdollisimman toimiviksi todettuja mittareita ja toisaalta myös välttää ylimääräisen työn teettäminen asiakasyrityksillä.
Finnfund-ekskursio tarjosi paljon uutta tietoa ja vierailulla korostettiin, kuinka eri sektoreilla ja eri toimenkuvilla operoivilla kehitystoimijoilla on oma roolinsa Suomen kehityspolitiikan kentällä. Järjestöjen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön tehdyt suuret leikkaukset samanaikaisesti kun yritysten kanssa työskentelevän Finnfundin rahoitus kasvoi, osoittaa kuitenkin hallituksen suunnanmuutoksen kehitysyhteistyön painopisteissä.
On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät leikkaukset olleet myöskään Finnfundin toiminnan kannalta positiivinen asia. Järjestöjen toiminta usein helpottaa myös Finnfundin ja sen tukemien yritysten toimintaa. Järjestöillä on tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukemisessa, kun taas Finnfund toimii toisella sektorilla tukien yritysten ja valtioiden taloudellista kehitystä. Toimivassa kehitysyhteistyössä kunkin sektorin vahvuuksia onnistutaan hyödyntämään kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.
kimppu.com 