Teksti: Emmi Vallittu
Kuva: Kehys ry
Ekskuvastaava Vilja Myllyviita, miten Kehystä voisi kuvailla lyhyesti?
Kehys ry on suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vaikuttajaverkosto, jolla on 38 jäsenjärjestöä. Kehys pyrkii linkittämään jäsenjärjestöjä eurooppalaiseen ja kansainväliseenkin kehityspoliittiseen toimintakenttään.
Mitä Kehys tekee?
Kehys tekee vaikuttamistyötä Euroopan unionissa erityisesti suhteessa komissioon ja parlamenttiin. Suomessa se puolestaan keskittyy erityisesti ministeriöihin, poliitikkoihin ja järjestöihin. Lisäksi Kehys viestii eurooppalaisesta kehityspolitiikasta, järjestää koulutuksia esimerkiksi EU-vaikuttamiseen liittyen sekä tarjoaa jäsenistölleen EU-rahoitusneuvontaa. Kehyksellä on myös temaattisia työryhmiä, jotka kokoavat tietyn teeman ympärille toimijoita yhteen eri sektoreilta.
Mitkä EU-elimet ovat merkittävimpiä EU:n kehityspolitiikkaan vaikuttamisen kannalta?
Merkittävimpiä elimiä ovat toimeenpaneva Euroopan komissio, joka uudistaa parhaillaan esimerkiksi EU:n kehityspoliittista konsensusta Agenda 2030:n pohjalta. Lisäksi parlamentti ja ministerineuvosto ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat lainsäädäntötyössään EU:n kehityspolitiikan muotoutumiseen. Täten esimerkiksi suomalaiset mepit ovat taho, johon Kehys pyrkii vaikuttamaan.
Millaisena eurooppalaisen kehitysyhteistyön tulevaisuus näyttäytyy? Millaisia mullistuksia tai haasteita on viime aikoina ilmennyt?
Vuonna 2017 EU uudistaa kehityspolitiikkansa pitkän tähtäimen suuntaviivoja eli kehityspoliittista konsensustaan, sillä edellisestä vastaavasta julkilausumasta on jo yli kymmenen vuotta. Koska konsensus määrittelee kaikkien jäsenmaiden kehityspolitiikan muovautumista ja myös kansallisten toimien tulevaisuutta, on siihen aktiivinen vaikuttaminen tärkeää.
Haasteita kehityspoliittisessa vaikuttamisessa on esimerkiksi se, että joissain komission kehityspoliittisissa kannoissa kansalaisjärjestöjen näkökulmat jäävät paitsioon. Haastavaa on myös se, millainen rooli kehityspolitiikalla nähdään ylipäätään olevan: Pitäisikö se valjastaa lyhytaikaisempien tavoitteiden, kuten turvallisuus- ja muuttoliikepolitiikan välineeksi?
Myös kehitysyhteistyön toteuttamisen painoarvo Euroopan ulkopuolella jakaa mielipiteitä. EU:n kehityspolitiikassa onkin tiettyjä ristiriitoja. Vaikka sen kehitysyhteistyön ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty köyhyyden lieventäminen, ja muuttoliike nähdään tämän kannalta hyvänä juttuna, rajoitetaan muuttoliikettä samalla. Tämä näkyy esimerkiksi Turkin kanssa solmitussa sopimuksessa.
Lisäksi yleinen ymmärrys kansalaisyhteiskunnasta ja sen merkityksestä kehitysyhteistyössä on suppeahkoa EU:ssa: kansalaisyhteiskunnan toimijat nähdään helposti vain palveluntarjoajina, vaikka todellisuudessa niiden rooli on tärkeä esimerkiksi poliittisen kehityksen seuraamisessa ja reaktioissa ihmisoikeuksia polkevaan politiikkaan. Tämän toimintaulottuvuuden arvoa ei usein ymmärretä EU-tasolla.
Yksi hyvin konkreettinen ja ajankohtainen haaste eurooppalaisen yhteisen kehityspolitiikan toteuttamisessa on se, että osa unionin jäsenmaista ajaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden osuuden poistamista kehityspolitiikasta, kun taas Suomi ja muut Pohjoismaat ovat puolustaneet tätä osuutta.
Millaisia tavoitteita Kehyksellä on vuodelle 2017?
Vetämässä olevien hankerahoitushakemuksien lisäksi Agenda 2030:n tavoitteet ovat tärkeä osa vuoden 2017 vaikuttamista. Kesällä puolestaan on ulkoministeriön ohjelmatukihaku, joka on tärkeä etappi Kehyksen vuosikalenterissa.
kimppu.com 