Teksti: Heidi Hanhijärvi
Miten on mahdollista löytää yhteistä maaperää, kun toisen totuus on täysin erilainen kuin oma? Docpoint dokumenttielokuvafestivaalien yhteydessä järjestetty paneelikeskustelu “Yksi perhe, kaksi totuutta” nosti esille erilaisten maailmankuvien kohtaamiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet Brother Jacob -dokumenttielokuvan inspiroimana.
Eli Roland Sachin ohjaamassa dokumentissa Brother Jacob sukelletaan saksalaisten veljesten väliseen suhteeseen, jota kalvaa vastakkaiset näkemykset maailmasta. Pikkuveli Jacob kokee uskonnollisen heräämisen, jonka jälkeen hän hylkää huolettoman elämänsä Berliinissä ja alkaa etsiä omaa paikkaansa radikaalin islamin tulkinnan ja lopulta baha’i-uskon parista. Isoveli Eli kokee menettäneensä veljensä Islamille, eikä ymmärrä uskonnon vetovoimaa. Ajan myötä Jacobin radikaalit uskontulkinnat johtavat perheen katkaisemaan välinsä kuopukseensa. Veljekset päättävät kuitenkin ryhtyä etsimään yhteistä maaperää erilaisten maailmankuvien välille.
Saksalaisen Brother Jacob -dokumenttielokuvan pohjalta järjestetty paneelikeskustelu “Yksi perhe, kaksi totuutta” pureutui elokuvan herättämiin kysymyksiin uskontojen välisestä dialogista. Miksi dialogia on niin vaikea pitää yllä? Paneelikeskustelussa puheenvuoron saivat islaminopettajana ja Vesalan peruskoulun johtavana opettajana työskentelevä Suaad Onniselkä, Helsingin Yliopiston uskontotieteen professori Tuula Sakaranaho sekä journalisti ja bahá’i-uskon edustaja Nadja Mikkonen.
Miten lähestyä ihmistä, jonka totuus on erilainen kuin oma?
Elokuvassa tiivistyvät suuret teemat uskontojen ja kulttuurien välisestä dialogista, kun Jacobin uskontulkinnat eivät sopeudu saksalaiseen yhteiskuntaan. Jacobin veli Eli pyrkii avaamaan vuoropuhelua erilaisten maailmankatsomusten välille. Valitettavasti niin todellisuudessa kuin dokumenttielokuvassakin vuoropuhelu katkeaa usein jo alkutekijöihin.
Paneelikeskustelussa todettiin erilaisten maailmankatsomusten välisen keskustelun jumittuvan liian usein pattitilanteisiin, kun omista mielipiteistä ei kyetä päästämään irti. Dialogi ei kuitenkaan ole mahdotonta, vaan olennaista on suhtautua maltillisesti omaan näkökulmaansa. Suaad Onniselkä tuo esille, miten ennakkoluulojen ravistaminen on meistä jokaisesta myös itsestä kiinni: “Ennakkoluuloja ei voi purkaa ennen kuin ne tunnistaa ja purkaa itsessään.”
Dokumenttielokuva pohtii myös, mitkä ovat hyviä tapoja saada ihmiset kiinnostumaan erilaisista uskonnoista ja niiden sisällöstä. Elokuvassa kuvataan Jacobin yrityksiä käännyttää lähipiiriään radikaaliin islaminuskoon suorasukaisten sähköpostien kautta, mikä lopulta saa hänen perheensä kääntämään Jacobille selkänsä. Onko käännyttäminen hedelmällinen tapa levittää tietoa uskonnosta?
Motiivit ovat avainasemassa, kun halutaan saada ihmiset ymmärtämään uskontojen sisältöä. Panelistit huomauttivat käännyttämisen kumpuavan usein huolesta toisten ihmisten hyvinvointia kohtaan. Samalla uskonnollisen tiedon lisääminen varsinaisen käännyttämisen kautta on hedelmätöntä, kun toinen osapuoli on pakotettu kuuntelemaan.
”Rohkeampi julkinen keskustelu auttaisi meitä rikkomaan pinttyneitä käsityksiä uskonnoista.”
Nadja Mikkonen toteaa bahá’i-uskossa käännyttämisen olevan kiellettyä: “Se ei ole tapa opettaa kenellekään uskontoa tai uskoa.” Hän korostaa todellisen kiinnostuksen uskoa kohtaan lähtevän ihmisestä itsestään, ja tämän vuoksi bahá’i-uskossa korostetaan käännyttämisen sijaan vastavuoroisia keskusteluja, joissa jokainen voi tuoda oman näkökulmansa esiin. Mikkonen kaipaa samanlaisia keskusteluja myös muilla elämänaloilla: “Toivoisin ylipäätään yhteiskuntaamme enemmän merkityksellisiä keskusteluja, joissa vaihdetaan näkökulmia.”
Panelistit alleviivasivat, kuinka tärkeää on lisätä avointa keskustelua uskontojen sisällöstä ja yhteiskunnallisesta roolista. Suomessa uskonnon katsotaan kuuluvan edelleen yksityiselämän piiriin, ja teologian professori Tuula Sakaranaho kuvaa julkisen kentän olevan yhä avoimen uskontokeskustelun haasteena. Rohkeampi julkinen keskustelu auttaisi meitä rikkomaan pinttyneitä käsityksiä uskonnoista. Nadja Mikkonen summaa ajatuksensa: “Uskonnoista on oikeus ja velvollisuus puhua yhteiskunnassa.”
Paneelikeskustelu järjestettiin osana Docpoint -dokumenttielokuvafestivaaleja 4.2.2018. Paneelikeskustelun järjesti konfliktinratkaisujärjestö CMI:n perustama nuorten vapaaehtoisten rauhanryhmä Lennonit. Paneelikeskustelu on nähtävissä Facebookissa osoitteessa:
https://www.facebook.com/lennonit/videos/1534708259930969/
Brother Jacob dokumenttielokuvan trailerin pääset katsomaan täältä:
http://www.elirolandsachs.com/projects/brotherjakob/?lang=en
kimppu.com 