Vesikriisi vaatii enemmän huomiota

enrapture-media-271742-unsplash
Kuva: Unsplash

Teksti: Minna Raivikko

Miltä tuntuisi, jos kotikaupunki julistaisi päivämäärän sille, milloin juomavesi loppuu kokonaan? Kapkaupunki on hiljattain julistanut tällaisen nollapäivänsä. Toukokuun 11. päivä kaupungista loppuu vesi. Sitä ennen ehditään vielä viettää maailman vesipäivää maaliskuun 22. päivä. Vesipäivää on vietetty jo 25 vuotta, mutta vesipulaan liittyvistä ongelmista ei mediassa puhuta. Meillä pohjoisessa vettä kun pidetään itsestäänselvyytenä, eikä veden loppumista osaisi täällä kukaan kuvitellakaan. Sen sijaan Kapkaupungissa nollapäivä lähestyy. Samoin tekee myös Sao Paulossa, Kairossa ja Bangaloressa, jotka ovat kaikki yli seitsemän miljoonan asukkaan suurkaupunkeja.

YK:n mukaan kuivuus on luonnonkatastrofeista pahin, sillä se ajaa kaikista eniten ihmisiä liikkeelle ja aiheuttaa eniten kuolemia ympäri maailmaa. Vesipulasta seuraa luonnollisesti janoisten pakenemista kuivilta alueilta. Ympäristöpakolaisuus onkin räjähdysmäisesti kasvava hätätila, joka koskee valtavaa osaa maapallon väestöstä, kun makea vesi hupenee tai pääsy sen luo estyy. UNESCO:n ennusteen mukaan vuonna 2025 jo 1,8 miljardia ihmistä elää absoluuttisen vesipulan olosuhteissa. Sen lisäksi vielä kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä elää sellaisissa oloissa, joissa vettä ei ole riittävästi tai se on laadultaan puutteellista.

Globaali vesikriisi niputetaan arkipuheessa yhteen ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien kanssa, mutta se on kaikessa kauheudessaan olemassa myös aivan omana kokonaisuutenaan. Ilmastonmuutos toki vauhdittaa aavikoitumista, mutta pääsyn juomaveden äärelle ratkaisee usein taloudellinen ja poliittinen vallankäyttö. Kenellä on oikeus alueen pohjavesiin, kun  suuryritykset ostavat ja saastuttavat maa-alueet, jolla paikallisten juomavesilähteet sijaitsevat? Veteen piirretty viiva pitää saasteet huonosti rajatulla alueella. Vesikriisissä näkyy globaali eriarvoistaminen ja epäoikeudenmukaiset vallankäytön suhteet.

Vettä kuljetetaan virtuaalivetenä kulutushyödykkeiden- tai turhakkeiden muodossa globaalista etelästä pohjoiseen. Virtuaalivesi on tuotteiden valmistukseen käytettyä ja niiden mukana kulkeutuvaa piilovettä. Tuhansien järvien maassa syödään riisiä ja ostetaan halpoja puuvillavaatteita, jotka tuotetaan toisaalla. Kukapa opiskelija ei olisi kuullut, että naudanlihakilon vesijalanjälki on 15 000 litran luokkaa? Olemme osallisina tässä veden kauppaketjussa etuoikeutetumpien päässä.

Meidän etuoikeuksiemme hinta maksetaan jossakin poissa silmistä, ja se on paljon kalliimpi kuin kaupan hintalapun osoittama numero antaa ymmärtää. Hanan sulkeminen saippuoinnin ajaksi voi auttaa toki oman vesilaskun kutistamisessa, mutta suurimmat ehtyvien vesilähteiden käyttäjät ovat maatalous ja teollisuus. Siten vesisyöppöjen tuotteiden kulutus painaa vaakakupissa suhteessa paljon enemmän, kuin erot suihkutteluajoissa.

Koska veden kaltaisten elämän edellytysten niukkuus aiheuttaa konflikteja ja epätoivoisia tekoja, on ympäristöongelmien ja sotapakolaisuuden erottaminen toisistaan usein melko keinotekoista. Vesiasiat tarvitsevat huomiota, kun “sinisestä kullasta” on tulossa uusi öljy. Maa-alueita ostetaan niiden pohjavesistöjen takia ja samalla paikallisväestöt suljetaan ulos veden saatavuuden piiristä. Ympäristöpakolaisuus ja ennen kaikkea vesikriisi tarvitsisivat siis merkittävästi enemmän huomiota. Vesikriisi täytyisi ottaa ilmastonmuutoksen ohella vakavasti huomioon yhtenä merkittävimmistä uhkakuvista. On vesiselvää, että vesikriisi tulee olemaan yhä suurempien väestöliikehdintöjen aiheuttaja, josta kukaan meistä ei voi täysin pestä käsiään.

 

Kattavammin vesiasioista voi lukea esimerkiksi Siemenpuu-säätiön juhlajulkaisusta “Kirja vedestä”, joka verkossa saatavilla myös PDF-muodossa:

http://www.siemenpuu.org/sites/prod.siemenpuu.org/files/kirja_vedesta_siemenpuun_teemajulkaisu_3.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s