Kestävän matkailun utopia?

Huong_non_vietnam3
Kuva: Duara Travels

Teksti: Heidi Kouvo, Elsa Pakkasvirta

Duara Travelsin tarina alkoi keväästä 2015, kun kolme nuorta reissaajaa päättivät ottaa osaa vastuullisen yrittäjyyden kilpailuun, aikeenaan luoda eettisesti ja sosiaalisesti kestävä matkailumuoto. Duara avasi ensimmäisen kohteensa Tansanian Kikamboon vuonna 2016. Alkuun kontakteja etsittiin tuttujen kautta ja perustajien vierailuilla kylissä. Tansanian jälkeen vuorossa oli Sri Lanka. Vapaaehtoisille ambassadoreille ulkoistetun kohdekartoituksen ja yhteistyökumppanien avustuksella Duara on parissa vuodessa löytänyt listoilleen25 matkakohdetta seitsemästä eri maasta.

Matkailijoita ei ole aikaisemmin käynyt yhdessäkään Duaran kanssa yhteistyötä tekevistä kylistä. Duaran asiakkaat eivät olekaan ihan perusturisteja, sillä kohteissa joutuu usein menemään mukavuusalueen ulkopuolelle. Kyliin hakeutuu matkailijoita, joita todella kiinnostaa paikallinen kulttuuri ja siihen tutustuminen. Matkailijan pitää osata nauraa itselleen ja suhtautua kielimuuriin ja väärinymmärryksiin kasvattavasti. Ehkä juuri tämän takia matkailijat ovat antaneet lähinnä hyvää palautetta kokemuksistaan.

Majoituskustannukset on pyritty jakamaan reilusti, sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Asiakkaan maksusta 60% jää paikalliskylään: 40% majoittavalle perheelle, 10% kylän yhteiselle säästöringille sekä 10% paikalliselle kontaktihenkilölle. Hinnoittelun lähtökohtana on paikallisen elintason lisäksi majoittavan perheen arvio siitä, kuinka paljon matkailija heille maksaa. Duara pyrkii maksamaan isännöiville perheille kustannusarvion kaksinkertaisesti. Vierroksen mukaan toiminta on kestävämpää, kun tuotot eivät mene ainoastaan yhdelle perheelle, vaan jäävät hyödyttämään koko kyläyhteisöä.

Duaran periaatteena on, ettei kohdekylissä vieraile kuin yksi matkailija tai matkailijaperhe kerrallaan. Useamman matkailijaryhmän samanaikainen oleskeleminen kylissä muuttaisi matkailijoiden ja paikallisten välistä kohtaamista ja loisi heidän välillensä mahdollisia vastakkaisasetteluja. Vierroksen mukaan Duara ei voi kasvaa liian isoksi, eikä kyliin voi viedä liian paljon matkailijoita sillä uhalla, että paikallisia elinkeinoja muutetaan ja aiheutetaan syviä sosiaalisia muutoksia.

Huong_non_vietnam2
Kuva: Duara Travels

Sen enempää Duara ei pysty eikä haluakaan kylän tapahtumia kontrolloida. Kullekin taholle, niin matkailijoille kuin paikalliskontakteille, annetaan mittavat oppaat, jotka sisältävät muun muassa kulttuurisia ohjeita ja realistista tietoa kylän tavoista. Loppu, eli paikallisten mukana eläminen ja oma käyttäytyminen, jää matkailijan vastuulle. Duaran toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on pysytellä pelkkänä kohtaamisalustana ja paikallisiin yhdistävänä linkkinä ilman varsinaisten matkailupalvelujen tuottamista.

Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan kylien toiminta autenttisina. Vaikka ajattelutapa tuntuu eettiseltä, mutta ei voida täysin välttyä ajatukselta, että länsimainen auktoriteetti yrittää etäisesti vaivihkaa sanella, mikä on hienoa ja säilyttämisen arvoista ja millaisia ihmisten ja kulttuurien tulisi olla.

Asia mutkistuu entisestään, kun muistetaan, että toiminnassa liikkuu raha: onko oikein, että kyliä ja kulttuureja suojellaan sillä motiivilla, että länsimaiset turistit saisivat aidon kokemuksen? Viekö se pois paikallisten itsemääräämisoikeudesta, siitä, miten he itse haluaisivat järjestää elämäänsä? Kylien utopistisen autenttisuuden tilan ihannointi livahtaa helposti eksotisoinnin puolelle.

Tästä syystä mukaan Duaran toimintaan on poimittu niin sanotusti täysin tavallisia paikallisia kyliä ”eksoottisten heimokylien” sijaan. Duara pyrkii välttämään liian suuria kontrasteja, minkä takia kaikkein köyhimmät ja erikoisimmat kylät on jätetty kohdelistan ulkopuolelle.

Silti Duara on arvatenkin saanut osakseen syytöksiä ”ihmiseläintarhatoiminnan” ylläpitämisestä, vaikka yritys on pyrkinyt välttämään juuri kyseistä efektiä alusta alkaen. Vierros uskoo, että ihmiset ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia, ja että erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset voivat kohdata aidosti ja löytää yhteisen sävelen. Vaikka matkailukonseptin ajatus on paikalliseen arkeen osallistuminen, on Duaran lähtökohtana se, ettei toiminnassa ole mitään työvelvoitetta ja matkailija maksaa koko oleskelun etukäteen.

Duarassa käydään eettistä keskustelua koko ajan. Yrityksessä pidetään tärkeänä kerätä palautetta ja pitää kirjaa matkailutoiminnasta sekä arvioida sitä eettisestä näkökulmasta. Myös äärikriittisistä palautteista saadaan ajattelemisen aihetta toiminnan kehittämiselle. Vierros painottaa, että eettisyyden suhteen tulee olla todella sensitiivinen. Kritiikkiä tulee ottaa vastaan ja toiminnan oikeutusta pohtia. Tämä onkin välttämättömyys, kun tasapainotellaan liiketoiminnan ja kestävyyteen tähtäävän yleishyödyllisen toiminnan välimaastossa.

Näyttökuva 2018-09-29 kohteessa 2.01.30 PM
Kuva: Duara Travels

MIKÄ DUARA?

– Duara tarkoittaa swahiliksi ympyrää tai rinkiä
– Duara tuo paikallisen kyläelämän matkailijoiden ulottuville Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
– Samalla tavoite on tuoda uusia tulonlähteitä matalan tulotason kyliin
– Duaran pieni henkilöstö operoi Suomesta käsin, ja kohdekylissä on ainoastaan paikallinen hätäkontaktihenkilö.
– Matkailijoita on enimmäkseen Suomesta ja Euroopasta, mutta myös muualta maailmasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s